Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolumni: Halaa minua!

Korona puki meidät kasvomaskeihin, jätättää meidät 1,5 metrin päähän toisistamme, kättely on nyrkkikosketus, kyynärpäällä pukkaus. Käsiämme pesemme ja desinfioimme kuivumiseen asti. Juuri kun olemme oppineet hiukan keskieurooppalaista tapaa, jos nyt ei poskisuudelmaa, niin ainakin halauksen tavatessamme! Perjantaina Tampereella teatterissa olimme kuin jossain tieteisleffassa. Visiirit kasvoillaan työntekijät ohjasivat meitä robottimaisesti istumapaikkoihin tulojärjestyksessä – viis siitä, mikä paikka meillä oli ostetuissa lipuissa. Penkeissä oli tyhjä tuoli välissä pääasiassa niin, ettei parikaan päässyt istumaan vierekkäin. Lähes kaikilla maskit naamoilla. 30 minuutin väliaika ei riittänyt edes vessassa käymiseen, koska jonot olivat läpi koko tuloaulan! Lisäksi vessavahti päästi vain muutaman kerrallaan. Pitkä matka, janotti… Jos emme olisi ehtineet hotellille syömään, olisimme kaiketi lähteneet hyvästä Hamlet -musikaalista kesken. Meitä ei tiedotettu, ettei väliajalla ole tarjoilua. Oli vain etukäteen varanneille. No oli vettä sentäs! Aika paljon kaikki tämä, olkootkin nyt pakollista kaikkien edun takia, lässäytti koko kulttuurinautinnon. ”Tekisi niin mieli halata!” Appiukkoa katsomaan mentäessä hoivakotiin: käsienpesu, maskin laitto ja istumaan toiselle puolelle aulaa vanhukseen nähden. Tekisi niin mieli halata, mutta ei. Hoitajatkin sanovat, että väliin tuntuu, ettei kollegaa erota, kun kaikilla suojavaatetusta, samannäköisiä. Ja niin paljon kuin kosketus ihmiselle ja varsinkin yksinäiselle tai sairaalle merkitsee. Yksistään käden sulkeminen omiin käsiin on vahvasti rauhoittava. Maskin kanssa kasvojen ilmeetkin ovat hyvin rajalliset. Kosketuksen on todettu olevan kehon mielihyvä- ja rauhoittumisjärjestelmiin yhteydessä. Mielihyvähormoni, oksitosiini, alentaa verenpainetta, hidastaa sykettä, vahvistaa immuniteettia, nostaa kipukynnystä, alentaa stressihormonipitoisuuksia ja jopa edistää haavojen parantumista. Muistan nuorena sairaanhoitajana hyvin ne iltakierrokset, jolloin ensin unilääkettä pyytäneetkin eivät sitä halunneetkaan, kun oli aikaa jutella ja koskettaa. No, Frank Papan ohje menneiltä ajoilta ”kosketelkaa toisianne” taitaa kuihtua tämän koronan myötä? Toivottavasti ei, vaikka tapakulttuuri, kättely, taitaa jäädäkin koronan hälvettyä. Kirjoittaja on seksologi, työyhteisövalmentaja ja terveydenhoitaja.