Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Pihlajakodin palveluiden jatkuminen nykyisissä tiloissa helpotus – Nyt puhuvat omaiset

Pitkä vääntö Mänttä-Vilppulassa sijaitsevasta kehitysvammaisten asumisyksiköstä Pihlajakodista alkoi vuonna 2013, kun aluehallintovirasto tarttui Mäntänvuoren Terveyden lupahakemukseen. –Pihlajalinna ei ehkä ollut tuottanut kehitysvammapalveluita, ja avi näki puutteita niin vastuunjaossa kuin Pihlajakodin tiloissa. Julkisuudessa on nostettu esiin ne vessat, mutta kyse on siitä, että lupaa haettiin 12 asukkaan yksikölle, ja yksilöidyt hygieniatilat katsottiin tarkastuksella löytyvän enintään 9-10 asukkaalle. Yhteisessä käytössä olevia hygieniatiloja Pihlajakodissa on kyllä useita, omaisten edustaja Krista Peltonen kertoo. –Ja kun tämä ei edes ole mikään vessakysymys. Asukkaiden joukossa on enemmistö niitä, jotka eivät pääse vessaan ilman apua. Oma vessa huoneessa ei auta, ellei henkilöllä ole auttajaa, painottaa Leena Suonpää . –Ikävintä tässä on ollut se, että meihin omaisiin ei ole kertaakaan oltu yhteydessä. Puskaradiosta kuultiin kaikesta, ja se on satuttanut. Minäkin sain kyliltä kyselyitä, että mitä olet mieltä, kun Pihlajakodin asukkaat muuttavat Kolhoon, päivittelee Eila Soukkala , joka on ollut omaisena mukana Pihlajakodin toiminnassa alusta saakka. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Kyllä kaupungin olisi pitänyt tiedottaa, koska sillä on koko ajan ollut vastuu. Meille omaisille selvisi vasta myöhemmin, että asiaa on puitu epävirallisissa ryhmissä tuolla jossain hallintoportaissa eikä demokraattisesti valituissa peruspalvelulautakunnassa, kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Mitään kirjallisia lausuntoja tai pöytäkirjamerkintöjä ei ole ollut nähtävissä Pihlajakodin tilanteesta kuin vasta elokuussa 2018, joten olemme olleet kädettömiä pitkään tämän asian ajamisessa. Ongelman ydin on koko ajan ollut siinä, miten kaupunki perustelee aville, että se tosiasiallisesti vastaa yksikön toiminnasta. Epäselvyyttä on ollut siinä rajanvedossa, mistä vastaa kaupunki ja mistä Pihlajalinna. Avi on tehnyt niin kuin sen on kuulunutkin ja antanut runsaasti aikaa hallinnollisten asioiden laittamiseksi kuntoon. Osittain tässä on epäonnistuttu, eikä avin toimintalupaa ole siksi saatu, Peltonen taustoittaa. Pihlajakodin asukkaita uhannutta pakkomuuttoa omaiset paheksuvat syvästi. –Kyllä se loukkaa meitä ihmisinä, ja se on myös YK:n vammaissopimuksen vastaista. Myös kehitysvammaisilla on itsemääräämisoikeus. –Kun avi antoi kaupungille huomautuksen valvontavelvoitteiden laiminlyömisestä, se olisi voinut valittaa avin päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Meitä ihmetyttää, miksi valitusta ei tehty. Jos olisi valitettu, siitä olisi saatu eräänlainen ennakkotapaus muita vastaavia kehitysvammayksiköitä varten, joita Suomessa on runsaasti 2000- luvulla rakennettu. Ja Vilppulan Pihlajakoti on sentään terve talo, ei ole homeongelmia, joten sen omistajalla eli Tampereen kehitysvammaisten asuntotukisäätiöllä on syytä tyytyväisyyteen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Omaisten mukaan Mänttä-Vilppulan kaupungin peruspalvelulautakunta oli pitkään siinä käsityksessä, että havaitut epäkohdat oli korjattu. Myös hoitohenkilökunta kuvitteli, että toimilupa-asia oli kunnossa. –Näinhän ei sitten ollut. Kun näytin hoitajille paperia, missä asian todellinen laita oli kirjattuna, sitten vasta he saivat tietää, ettei toimilupaa ollutkaan, Suonpää kertoo. Toukokuussa tilanne kuitenkin kääntyi Pihlajakodin asukkaiden ja omaisten voitoksi, kun Mänttä-Vilppulan kaupunki ilmaisi selkeästi, että se ottaa kehitysvammaisten palvelujen tuottamisesta täyden vastuun syyskuun alusta lukien. –Ihan mahtavana helpotuksena se päätös tuli. Olemme hurjan iloisia ja huojentuneita, että omaisemme saavat jatkaa kodissaan hyvää elämää rakastettuina ja arvostettuina persoonina. Henkilökunnalle olemme valtavan kiitollisia kaikesta, mitä omaistemme eteen tehdään. Toivomme nyt rauhaa kaikille, niin omaisillemme kuin henkilökunnalle, että tämä koetteleva jakso olisi takana ja saisimme yhdessä katsoa turvalliseen tulevaisuuteen. Jos kaikilla kehitysvammaisilla olisi tällaiset oltavat kuin Pihlajakodissa, kyllä asiat olisivatkin hienosti.