Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Ennennäkemättömiä helmiä ja kokoelman aarteita — Veikko Halmetojan Kartanon klassikot avautuu

Uusi kokoelmaripustus Kartanon klassikot avaa uuden näköalan Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omiin kokoelmiin. Kuraattori Veikko Halmetojan ripustus kokoaa yhteen vanhan eurooppalaisen sekä Suomen kultakauden taiteen helmiä, uudempia suosikkeja sekä nykytaidetta viime vuosilta. – Halusin tehdä kokonaisuuden, joka kunnioittaa museon perustyötä, Halmetoja kiteyttää. Klassikkoteoksia esitellään kartanon alakerrassa rauhallisena kokonaisuutena, jonka äärelle on helppo pysähtyä. Yläkerrassa vauhti puolestaan kiihtyy ja ripustus on salonkimaista ja runsasta. – Tämä ripustus sisältää yhtä monta tarinaa, kuin sillä on katsojia. Jokainen polku on oikea, mutta tarjolla on myös valmis polku, jossa useat tarinat on kiedottu kokonaisuudeksi, Halmetoja sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Halmetoja on löytänyt taidekokoelmasta monenlaisia teospolkuja ja antanut tilaa omina kokonaisuuksinaan niin maisema-, asetelma- kuin muotokuvateoksille. Oman huoneensa ovat saaneet myös veistokset. – Olen kokenut kartanon salit voimavarana enemmän kuin pakottavana tekijänä. Kaksinkertainen ajattelu teosten ripustuksessa on auttanut löytämään jokaiselle teokselle oikean paikan, Halmetoja kuvailee. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Halmetojan mukaan hänen kuratoimassa ripustuksessa ei teoksilla ole niinkään taidehistoriallista yhteyttä, vaan ripustukseen on vaikuttanut syvästi hänen omat tunteensa ja omat henkilökohtaiset kiintymyksensä. – Osa teoksista on minulle erityisen rakkaista, ne ovat kulkeneet mukanani postikortteina jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tätä ripustusta tehdessäni olen halunnut kunnioittaa sitä, miten ihmiset kiintyvät joihinkin kokoelmateoksiin ja haluavat nähdä ne yhä uudestaan ja uudestaan, Halmetoja kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kaikkiaan kartanon näyttelyssä on esillä noin 150 teosta sadalta eri taiteilijalta. Kartanon klassikot on pysyvä ripustus, jonka teoksia kuitenkin vaihdetaan jonkin verran teoslainojen myötä. –  Magnus Enckellin Mies ja Joutsen -teos ja luonnos ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä vierekkäin. Nämä molemmat työt ovat paperipohjaisia ja siirtyvät kesän jälkeen lepoon. Niiden tilalle tulee syksyllä Enckellin öljyväritöitä, Halmetoja selventää. Valoherkkiä paperipohjaisia töitä on näyttelyssä useampikin omassa pimennetyssä paperisalongissaan. Kahdessa kokoelmalaatikostossa on esillä muun muassa Hugo Simbergin grafiikanvedoksia. Salongissa pääsee näkemään myös Albert Edefeltin Porilaisten marssi -teoksen, joka on yksi kokoelman avainteoksista. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Näyttelyn keskeisiin taiteilijoihin kuuluvat muun muassa myös Akseli Gallen-Kallela ja Helene Schjerfbeck . Kummankin taiteilijan teoksia on taidesäätiön kokoelmassa paljon, mutta erityisesti Schjerfbeckin teosten kokoelma on merkittävä. Kartanossa on esillä Schjerfbeckin teoksista esimerkiksi eheä mieskuvien sarja, jota täydentää ensimmäistä kertaa esillä oleva näyttelijä Matti Kiianlinnan muotokuva. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Oman merkityksellisen kokonaisuutensa kartanossa muodostaa Suomessa harvinainen kokoelma vanhaa eurooppalaista taidetta. Espanjalaisen, flaamilaisen ja alankomaalaisen 1500—1600-lukujen taiteella on näyttelyssä keskeinen rooli. Kokoelman klassikoista löytyvät esimerkiksi Francisco ja Juan de Zurbaránin ja Jusepe de Riberan teoksia. – Taidesäätiön kokoelmassa on paljon aarteita, joita matkustetaan katsomaan ulkomailta asti. On hienoa saada ne esille, ne kestävät olla katsottavana, eikä niitä pidetä piilossa, Halmetoja iloitsee.