Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Tervetuloa kotiin

Luuk. 15:11–32 Isällä oli kaksi poikaa. Vanhempi poika oli isälleen kuuliainen, mutta nuorempi poika eleli huikentelevaisesti. Hän pyysi isältään perintöosansa ja lähti maailmalle nauttimaan sen tarjoamista iloista. Mutta elämä ei antanut sitä mitä poika toivoi. Holtiton elämä kulutti hänen varansa, eikä rahaa ollut lopulta edes ruokaan. Nälissään hän hakeutui sikopaimeneksi ajatuksenaan, että voisi syödä sikojen ruokaa, mutta sekään ei onnistunut. Silloin pojan mieleen muistui koti ja se kuinka hyvä siellä oli olla. Nöyränä ja häpeissään poika lähti kotimatkalle toiveenaan saada palvelijan paikka isänsä tilalta, sillä pojaksi häntä ei enää voisi kutsua. Kun poika palasi, otti isä hänet avosylin vastaan ja järjesti juhlapäivällisen. Hyväksyikö isä näin tuhlaripoikansa elämän ja vieläpä palkitsi siitä? Isän mielessä tämä poika oli kuollut ja kadonnut, mutta nyt löytynyt ja herännyt eloon. Eikö siis eksyneen ja kuolleen palaamista elämään pitänytkin juhlia! Jumala iloitsee jokaisesta Hänen luokseen tulevasta ja harharetkiltään palaavasta. Syntisyytensä tuntevan ja tunnustavan Hän ottaa avosylin vastaan. Ovi takaisin kotiin on aina avoinna. Tunsitpa itsesi kuinka syntiseksi tahansa, sinun ei tarvitse pelätä Jumalan kohtaamista. Jumala rakastaa sinua ja tahtoo sinun tietävän, että Jeesus on jo sovittanut sinunkin syntisi. Kaikki on annettu anteeksi. Jos vielä epäröit niin ymmärrä tämä: koskaan ei ole liian myöhäistä tulla Isän luo rakastettavaksi.