Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Jälkiruokaviini kruunaa juhla-aterian – nauti makea viini juuston tai leivonnaisen kera

Kellepä ei maistuisi pieni makea digestiivi maittavan juhla-aterian päätteeksi. Jouluaattoiltana syödään yksi suomalaisen ruokakulttuurin perinteisimmistä ja odotetuimmista aterioista. Siksipä aterian kruunaava jälkiruokaviini antaa jouluaterialle arvoisensa päätöksen. Jälkiruokaviini on siis viini, ei tislatusta viinasta valmistettu likööri. Jälkiruokaviinin valinnalla on ainoastaan yksi tärkeä vaatimus: sen pitää aina olla makeampaa kuin jälkiruoka. Muuten viini muuttuu karvaan makuiseksi ja makuelämys epämiellyttäväksi. Tietysti, jos jälkiruokana on itse jälkiruokaviini, voi viinin sokerimäärä olla pienempikin. Viiniä luokiteltaessa makeaksi, sen sokeripitoisuus on enemmän kuin 45–50 grammaa litrassa. Jotta asia ei olisi aivan yksinkertainen, viinissä olevat hapot syövät makeutta. Esimerkiksi jossain viinissä saattaa olla toistakymmentä grammaa sokeria, mutta se ei maistu makealta, koska viini sisältää myös paljon happoja. Maailman arvostetuimmat jälkiruokaviinit syntyvät jalohomeen jalostamina. Botrytis cinerea eli jalohome muuttaa rypäleet ruttuisiksi ja poistaa rypäleestä nestettä, mikä nostaa rypäleessä sokeripitoisuutta. Jalohome antaa viinille hunajaisen makuaromin. Makeaa makua on hyvä olla tasapainottamassa hapot. Tämän vuoksi hapokkaat unkarilainen Fürmint, saksalaislähtöinen riesling ja Ranskasta kotoisin olevat Sauvignon Blanc ja Chenin Blanc -rypäleet ovat usein jalohomeisten viinien lajikkeina. Suklaa ja portviini – erottamattomat Saksassa ja Itävallassa valmistettava Eiswein-viini on jäätyneistä rypäleistä tehty viini. Sadonkorjuuajan jälkeen viinitarhoille jäävien köynnöksien rypäleterttuihin tarttuu herkästi jalohome. Eiswein-rypäleiden sadonkorjuu tapahtuu alkutalvesta ensimmäistä pakkasten aikoihin. Pakkasen ansiosta rypäleisiin konsentroitunut sokeri antaa viinille ainutlaatuisen makeuden. Vaikka portviini on väkevöity viini, lasketaan se usein myös käyttötarkoituksessa jälkiruokaviineihin. Suklaan ystäville portugalilainen portviini on ykkösvalinta. Portugalissa viinejä on valmistettu jo useiden vuosisatojen ajan. Kun aikoinaan sitä meriteitse kuljetettiin muun muassa Englantiin, ehti viini mennä jo pilalle ennen kuin se ehti kuninkaalliseen hoviin. Portugalilaiset lisäsivät brandyä punaviiniin sen säilymiseksi merimatkalla, ja loppu onkin historiaa. Jälkiruokaviinit ovat usein tehty valkoisista rypälelajikkeista, mutta myös punaisia jälkiruokaviinejä on olemassa. Pohjois-Italian Veneton maakunnasta Valpolicellan alueelta löytyy esimerkiksi recioto-jälkiruokaviini. Viini on tehty alueen tyypillisistä Corvina-, Rondinella- ja Molinara -rypälelajikkeista, jotka ovat samoja kuin mitä käytetään alueen lippulaivan, amarone-punaviinin valmistukseen. Makea jälkiruokaviini ja suolainen juusto on klassinen yhdistelmä. Myös kotimaiset marjat ja makea kuohuviini muodostavat maistuvan yhdistelmän. Jokaisella on oma makunsa, minkä vuoksi on vaikea ylipäätänsä suositella, mikä viini sopii minkäkin ruoan kanssa. Sen oppii vain kokeilemalla ja maistelemalla.