Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kirja-arvio: Pakkoluovutettujen alueidemme teollisuuden aineelliset menetykset

Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 80 vuotta. Sodan tuhot olivat valtaisat: ihmishenkinä, valtioalueen silpoutumisena, siirtoväen evakuoitumisena, ja kaikkinaisina taloudellisina menetyksinä. Onneksi säilytimme itsenäisyytemme ja siitä suurkiitos sotilaillemme, lotille ja kotirintamalle. Teollisuutemme aineelliset menetykset olivat mittavat. Pahiten kärsi puunjalostusteollisuus. Uuden rajan taakse jäi 4 paperitehdasta, 7 kartonkitehdasta, 7 puuhiomoa, 77 erikokoista sahalaitosta, 4 vaneritehdasta, 5 sulfiittisellutehdasta ja 2 sulfaattisellutehdasta. Lisäksi itänaapuri sai aivan upouuden tuotantolaitoksen Jääskeen, Kuitu Oy:n, joka valmisti tekokuitua ja sellofaanikalvoa. Enson tehdaslaitokset kaapattiin jälkikäteisellä rajansiirrolla, samoin Värtsilän metalliteollisuustehtaat. Tehdaslaitoksiemme anastuksella Neuvostoliiton kartongintuotanto kaksinkertaistui, ja sulfaattiselluntuottajana maa nousi maailmantilastossa sijalta seitsemän kolmanneksi. Itänaapurille siirtynyt puunjalostusteollisuuden tuotanto tuli kilpailijaksemme maailman markkinoille. Pakkoluovutettujen sellutehtaiden valmistama ”ruutisellu” auttoi puna-armeijaa maailmanvalloitushaaveissaan. Sellun vientimme laski 38 prosenttia. Sulfiittisellun tuotannossa päästiin 1930-luvun tasolle vasta kaukana 1950-luvulla. Englanti olisi ostanut meiltä menetetyn osan puunjalostusteollisuuden tuotannosta erittäin hyvään hintaan. Metsävaroistamme menetettiin 10 prosenttia. Saimaan kanava jäi Neuvostoliiton puolelle, samoin Uuraan ja Koiviston mainiot satamat Viipurinlahdella. Tienhaaran kattohuopatehdas Viipurissa oli valmistanut puolet maamme kattohuovan tarpeesta, ja Viipurissa sijaitsi myös SOK:n suurmylly. Vesivoimaloiden mukana hävisi neljännes energiantuotannostamme. Neuvostoliitto paikkasi sillä Leningradin energiavajaustaan. Oli tässä naapuriapua kerrakseen, nykyrasitteeksi laskettuna kymmeniä miljardeja euroja. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Maa, joka maksoi velkansa. Suomen sotakorvaukset 1944–1952 . Jukka Vesterinen . Alfamer 2012. 175 sivua. Pertti Rampanen