Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Paluumatka Mänttään 2030

MIELIPIDE Ajan valoisin mielin kirkkaana kevätaamuna lentokentältä vuokraamaani autoa. Käännyin hetki sitten Orivedellä kohti Mänttää. Olen viettänyt viimeiset kymmenen vuotta poissa Suomesta enkä ole paljon seurailut mitä täällä on tapahtunut, varsinkaan Mäntässä. Nyt olen kuitenkin ajatellut palata entiselle seudulleni, kun ikääkin on kertynyt. Tunnen rinnassani jännityksen aiheuttamaa kihelmöintiä. Minkälaisen Mäntän tulen nyt kohtaamaan? Odotukseni ovat suuret, varsinkin kun muistan, että lähtiessäni oli polkaistu vauhtiin suuret kehityshankkeet. Sassin alue muokataan uuteen ja hienoon malliin…. ja lentoon. Kyllä kaupungin ilme on varmaan tavattomasti muuttunut ja kaikkinainen syke lisääntynyt. Paluumatkani maapallon toiselta puolelta on ollut pitkä ja raskas, mutta kohta pääsen Mäntän hienoon kylpylään rentoutumaan. Kai sieltä huone minullekin löytyy? Ajelen hyvillä mielillä eteenpäin, enkä anna talven jäljiltä rikkonaisen asfalttipinnan pilata tunnelmaani. Muistaakseni kohta lähestyy Kotkansalmen silta. Oikealla puolella vilahtaakin tutun oloinen Mäntän taidekaupungin kyltti. Vähän hämmästyn, koska pitäisi kai siinä nyt lukea Mäntän Lentotaidekaupunki. Kotkansalmen ylitys. Hietalan mailla vasemmalla puolen tietä kasvaa sankka lepikko. Ei ole näköjään vieläkään tullut paikalle mökkikylää ja leirialuetta. Ohitan entisen sairaalan tiehaaran ja ajan Mustanlahden risteykseen päin. Siellä tietenkin on ensinnäkin komea kääntöliittymä patsaineen ja ABC:n suuri huoltoasema monipuolisineen palveluineen. Voisin käydä vähintään kahvilla. Hups! Ajan vahingossa risteyksen ohi Keuruulle päin. Palaan takaisin ja käännyn Tammikankaalle. Antero Toikan punainen salamapatsas on yhä paikoillaan, tosin maali on lohkeillut ja teräs vähän ruosteessa. Jännitykseni kasvaa metri metriltä, kun ajan pitkin Tammikangasta. Oikealla siintää jo vanhan meijerin siluetti. Hämmästyn taas. Paikallahan pitäisi olla moderni yrityspuisto lentokoneteollisuutta varten. En menetä kuitenkaan toivoani, vaan käännyn oikealle Sassin niemeä ja lentokenttää kohden. Siellähän näkymät joka tapauksessa ovat uudet ja mahtavat. Kohtaan lentokentän, joka on asfaltoitu, ja routa on ehtinyt tehdä jo monta halkeamaa, joista koivunvesat pilkistävät. Kentän laidalla näen kevythallin ja toisenkin kiinteistön. Kiitoradan pohjoislaidalla havaitsen kaksi keskeneräiseksi jäänyttä asuinrakennusta. Prrrr!! Huh. Huh.?? Herään hikisissä lakanoissa ja pyyhin märkää otsaani. Tunnen suurta helpotusta. Tämä olikin PAINAJAISUNTA! Paluumuuttaja