Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

"Pellon yli tuli tuhat venäläistä sotilasta ja huusi Uraa!"

Tuomo Riihonen , 72, ja Tapani Miilunpohja , 80, kertovat, että melkoista taistelua se oli Pekka Parikan ohjaaman Talvisota-elokuvan avustajanakin oleminen. Elokuvaa kuvattiin Keuruun Riihossa ja Haapamäellä vuoden 1988 marraskuulta kevääseen 1989 saakka. Elokuva tuli ensi-iltaansa, kun talvisodan syttymisestä oli kulunut 50 vuotta, 30.11.1989. Kuvattiin Vaissin aukiolla ja pellon reunassa, korsu oli rakennettu Vaissin konehalliin. Panssarivaunut huollettiin tyhjässä kaalivarastossa. Riihosta oli paljon väkeä mukana avustamassa ja myötävaikuttamassa elokuvan syntyyn. Näyttelijöitä ja teknistä henkilökuntaa myös majoittui kylällä. Pekka Parikka asui vaimonsa kanssa Koivulassa, josta oli lyhyt matka kuvauksiin. Toiminta oli avustajillakin lähes jokapäiväistä ja ainakin hälytysvalmiudessa täytyi olla jatkuvasti. Päivät olivat pitkiä, aamulla kello 8 mentiin ja toisinaan lopeteltiin vasta kello 24 yöllä. Päivärahaa filmiyhtiö kyllä maksoi, mutta talkootyön piikkiin se osittain meni. – Eihän se muuten olisi onnistunut, kun olin karjatilallinen, mutta onnistuin palkkaamaan työmiehen siksi ajaksi, kertoo Riihonen. Riihonen kertoo, että aluksi kyseltiin, että kuka osaa ampua pikakiväärillä ja hän myönsi, että onhan sillä tullut räiskittyä, vuonna 1966 armeijaan mennyt mies kertoo. Hän oli filmissä aluksi venäläinen ja juoksi tankkien vierellä. Elokuvan alkukohtauksen jälkeen Riihonen kaatui aika pian. Esko Salminen tulee seurueensa kanssa elokuvassa paikalle ja he kääntävät venäläisen vainajan, eli Riihosen. – Piti näytellä kuollutta, kyllä minä sen kuulemma hyvin osasin, muistelee Riihonen. Loppu kuvauksissa Riihonen oli Suomen joukoissa ja niistä kuvista ei häntä, ainakaan kuvauksissa mukana olematon, tunnista. Molemmat miehet kertovat, että oli ajatuksia herättävää, kun aluksi oltiin pellon reunalle kaivetuissa juoksuhaudoissa ja sieltä tähystettiin maan tasalta tulossa olevia venäläisiä. Venäläisiä sitten tulikin, mukana kuvauksissa oli Keuruun varuskunta, ja pellon yli tuli 1 000 miestä, jotka huusivat: "Uraa!" – Kyllä sitä silloin ajatteli, että ovat siellä miehet olleet siinä tilanteessa oikeastikin, kertoo Miilunpohja. Kylän miehillä ei liiemmälti ollut elokuvassa vuorosanoja, mutta Jaakko Vaissilla oli, koko kylä taitaa muistaa ne sanat vieläkin. Vaissi kysyy viereensä etulinjaan elokuvassa tulevalta Taneli Mäkelältä : "Onko sun kivääri rasvas?" Mäkelä vastaa: "Kyllä moon sen rasvas pitänyt." Johon Vaissi sanoo: "Hinkkaa se puhtaaks." Apuohjaajana oli Veikko Aaltonen , joka ohjeisti kylän miehiä, kun heistä tehtiin Korpelan ryhmä. Kaikki kohtaukset joita kuvattiin, eivät päätyneet leikattuun versioon. Haapamäellä poltettiin muun muassa yksi talo ja se ei päätynyt elokuvaan. Miehet miettivät, onko talon polttaminen sitten mukana sarjassa, jonka kesto on 5 tuntia. Riitta Miilunpohja kertoo, että Talvisota-elokuvan kuvauksissa oli kotirintama, niin kuin oikeassakin talvisodassa. – Navettaan piti mennä yksin, kun Tapani oli kuvauksissa, kertoo Riitta Miilunpohja. Anri Riihonen kertoo, että kyllä se oli ajatuksia herättävää, kun mies aamulla lähti pihasta lumipuvussa ja ase mukana ja tuli vasta iltamyöhällä. – Mitä ihmiset ovat kokeneet ja tunteneet, sota tuli niin lähelle, koska meidän isät olivat sotineet, kertovat naiset. Kartat ovat tärkeitä myös elokuvanteossa. Kuvassa kartta majoituksista Keuruun Riihossa Talvisota-elokuvan kuvausten aikana. "Oli ajatuksia herättävää, sota tuli niin lähelle, meidän isät olivat sotineet." Anri Riihonen ja Riitta Miilunpohja