Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Vanhaa Ruovettä residenssitaiteilijan tekeillä olevassa kuvakollaasissa

Valokuvataiteilija ja kuvajournalisti Maria Mäki viettää Serlachius-residenssin vieraana koko lokakuun. Lapualta kotoisin oleva, nykyisin Sundsvallissa asuva Mäki tutkii kuvissaan ihmisiä heidän elinympäristössään. – Juureni ovat dokumentaarisessa valokuvassa. Kun asuin Suomessa, valokuvasin I-Medioille eli Ilkalle ja Pohjalaiselle , jotka nyt ovat yhdistyneet. Journalistinen kuva perustuu aina faktalle. Vaikka siinä on vapaus kuvata, siinä ei lavasteta mitään, Mäki toteaa. Kun Mäki tekee kuvasta taidetta, kuva-aihe pohjautuu todellisuuteen, mutta hän pystyy ottamaan vapauksia esimerkiksi kuvan sommittelussa ja sisällössä tai siihen miten yhdistelee valokuvia toisiinsa. Serlachius-residenssissä Mäki työstää ensimmäistä kertaa kollaasia. – Residenssikausi on siitä hyvä, että silloin voi kokeilla uutta. Olen toki yhdistellyt kuvia aiemminkin, mutta en tässä ajallisessa laajuudessa. Nyt yhdistän toisen ottamia vanhoja kuvia ja täällä ottamiani uusia kuvia. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Residenssiajallaan Mäki tutkii yhdysvaltalaisen FSA-valokuvaaja Barbara Wrightin tuotantoa. Farm Security Administration eli maataloutta turvaava hallinto oli osa uuden jaon ohjelmaa, jolla presidentti Rooseveltin hallinto halusi nostaa maan talouden nousuun vuoden 1929 pörssiromahduksesta alkaneen suuren lamakauden jälkeen. FSA-hallinto avattiin vuonna 1937, ja se järjesti kattavan valokuvausohjelman aina vuoteen 1944. Tavoitteena oli tallentaa kuviin amerikkalaisen maaseudun köyhyyttä. – Vuonna 1937 Wright teki matkan Yhdysvalloista Suomeen ja valokuvasi maaseutua ja ihmisiä Ruovedellä. Löysin digitoituina Yhdysvaltain kongressin kirjastosta hänen Ruoveden-kuvausmatkansa nitraattinegatiiveja, ja olen valinnut niistä kiinnostavia kohteita, joita käyn täällä ollessani kuvaamassa. Wright on kuvannut yksittäisiä kuvia myös Mäntässä, Turussa, Valkealassa ja Suojärvellä, joka on nykyisin Venäjän puolella. Mäki ei tavoittele silloin ja nyt -vastakohtaisuutta vaan rakentaa Wrightin matkan uudesta näkökulmasta, millaiselta se olisi voinut näyttää vuonna 2020. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Näytän Wrightin matkaa liikkuvan kuvan, still-kuvan ja äänen keinoin. Residenssiajan päätteeksi teen kuvallisen matkapäiväkirjan, johon sisältyy sekä Wrightin mustavalkoisia että minun ottamiani värikuvia, Mäki kertoo. Mäkeä kiinnostavat erityisesti ihmisten ilmeet, elinympäristö ja kulttuuri, mitkä heijastuvat hänen muissakin töissään. – Aloitin Sundsvallissa opiskellessani projektin ruotsinsuomalaisten kuvaamisesta. Otin koulutehtäviäni varten yhteyttä Suomesta 1950-1970 luvulla muuttaneisiin henkilöihin. Maisterintyössäni mielessäni oli suomalaisen utopian kuvaaminen. Tosin sellaisia ei enää taida olla, sillä ne ovat sulautuneet valtavirtaan. Maisterintyöni kuvasin Vienan Karjalassa Kalevalan synnyinseuduilla, jota voi pitää eräänlaisena utopiana suomalaisten mielessä. Tunneyhteyden luomista kuvattavaan Mäki pitää yhtenä tärkeimmistä työskentelytavoistaan. Hän tavoittelee henkilön kuvaamista tämän omista lähtökohdista. – Minua on yllättänyt, miten avoimesti kuvattavani kertovat omasta elämästään, myös vaikeista asioista. Se on aikamoinen luottamuksen osoitus. On arvokasta saada kurkistaa toisen sisimpään, ja toista kuunnellessa oma ymmärrykseni laajenee. Uskon, että kuvista näkyy, milloin kuvattava on hyväksynyt minut osaksi sitä hetkeä enkä enää ole hänelle vain ulkopuolinen tarkkailija kameran takana. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Mäki haluaa tutkia lähialueita juuri sen vuoksi, että ymmärtää niitä parhaiten. – Suomen kieli on tunteideni kieli, ja minua puhuttelee, miten ihmiset ovat joutuneet laittamaan oman kielensä syrjään valtaväestön vaatimusten vuoksi. Residenssiajan lopputyö hakee Mäellä vielä muotoaan. – Multiamediaesityksen tekeminen on työlästä, enkä vielä tiedä, ehdinkö saada sen valmiiksi ennen residenssiajan päättymistä. Teen ensin tämän kuvauspaikkoihin liittyvän tutkimukseni valmiiksi. Multimediaesityksen voin editoida myöhemmin, Mäki toteaa. Residenssikautensa päätteeksi Mäki palaa Sundsvalliin 1-vuotiaan tyttärensä kanssa, joka on seurannut äitiään taidematkalle Mänttä-Vilppulaan.