Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Puna-armeijan hyökkäys 30.11.1939

Oman ”Suuren Isänmaallisen Sotamme”, talvisodan, alkutahdit löi Neuvostoliiton puna-armeijan tykistö marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Marrasaamun pimeydessä vyöryivät vihollisjoukot itärajan yli koko pitkän rajan pituudelta. Päivällä lentopommitettiin lukuisten koneiden voimin useita maamme paikkakuntia. Ensimmäiseksi punalentäjät onnistuivat tuhoamaan oman lähetystörakennuksensa Helsingissä. Neuvostoliitto rikkoi useita valtioidemme välisiä, ja kansainvälisiäkin sopimuksia: Tarton rauhansopimusta vuodelta 1920, Kelloggin sopimusta 1928, Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimusta 1932 (1934), joka oli voimassa vuoteen 1945, eikä ollut yksipuolisesti irtisanottavissa. Hyökkäys oli Kansainliiton peruskirjan vastainen, niinpä Neuvostoliitto erotettiin järjestöstä joulukuussa 1939. Neuvostojohto rikkoi lisäksi eräitä Geneven sopimusten pykäliä. Ja mikä pahinta, hyökkäys osoitti täydellistä pahantahtoisuutta pientä naapurimaata kohtaan. Neuvostojohto perusteli hyökkäystään Leningradin turvallisuudella; rajaa piti sen vuoksi siirtää. Mutta miksi hyökättiin koko 1300 kilometrisen rajan pituudelta? Millä tavalla olivat Petsamon siviilit uhkaamassa Leninin kaupunkia, että heitä piti tulittaa tykistöllä? Miten satojen kilometrien päässä olevien kaupunkien ja kylien asukkaat olivat Leningradin uhkana, lentopommituksen kohteina? Voidaan hyvin väittää, että tällä ”Leningradin turvallisuushyökkäyksellään” neuvostojohto petasi paljolti kyseisen kaupungin kärsimykset vv. 1941–1944. Miksi vaaditun Karjalankannaksen rajansiirron vuoksi piti perustaa Terijoen hallitus? Miksi oli valmistettu Neuvosto-Suomen lippu nostettavasi Helsingissä salkoon porvariston kauhuksi? Miksi Sostakovits oli valmistanut sävelteoksen maamme valtausjuhlassa esitettäväksi? Miksi puna-armeijan marssiohjeet ulottuivat Tornionjoelle asti? - Niin, miksi? Tarkoituksena oli ilmiselvästi koko Suomen valtaaminen. Se oli ollut neuvostojohdon suunnitelma viimeistään Molotov–Ribbentrop -sopimuksesta lähtien; kuten venäläisprofessori Dmitri Frolovki n on todennut. Paraatimarssissa sekosivat vihollisen askeleet pahasti. Marssitorvet jäätyivät pakkasessa, ja sirmakat, balalaikat ja muut soittopelit levisivät korpiteiden varsille. Professori Timo Vihavainen on todennut, että päätös olla antamatta periksi vuonna 1939 oli yksi hienoimpia hetkiä historiassamme. Sitä se ehdottomasti oli! Talvisodan uhrit olivat valtaisat, mutta niihin oli yksinomaan syyllinen Neuvostoliitto. Kunnia talvisodan suomalaisille! Pertti Rampanen