Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Kotiseurakuntamme voisi olla tienraivaaja vihreänä seurakuntana

Seurakunnan toiminnan ydin on sunnuntain jumalanpalvelus. Seurakunta kantaa myös vastuuta muun muassa kasvatus-, lähetys- sekä diakoniatyössä, ja sen tärkein tehtävä on evankeliumin, ilosanoman levittäminen. Näin olen asian ymmärtänyt. Minulle kirkko merkitsee pysyvyyttä, jotain mikä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Se tuo turvaa, mutta alati uudistuvassa maailmassa myös kirkon roolin on hyvä uudistua. Uudistumisella en tarkoita vanhasta luopumista vaan uuden roolin omaksumista vanhan rinnalle tai lisäksi. En ota kantaa ilmastonmuutokseen, mutta jaan huolen miljoonien kanssa siitä, että ihminen on toimillaan saanut aikaan paljon sellaista, mikä kuormittaa kohtuuttomasti meille ainutta elinkelpoista planeettaamme. Kirkko kantaa jo nyt vastuuta monesta sellaisesta asiasta joista huolehtiminen kuuluisi valtiolle. Moni on ajautunut elämässään tilanteeseen, jossa rahat eivät riitä edes perustarpeisiin, ruokaan ja lääkkeisiin. Ihmiset uupuvat valtion tarjoaman sosiaalisen avun byrokratiaan kun taas kirkko tarjoaa kriisitilanteissa avun jokaiselle sitä tarvitsevalle. Kirkko toimii tässä tavallaan esimerkkinä ja edelläkävijänä. Toivoisin että meidän kotiseurakuntamme voisi olla edelläkävijä, tienraivaaja vihreänä seurakuntana. Voisimme ottaa suurempaa roolia luonnonsuojelussa sekä planeettamme hyvinvoinnissa esimerkiksi toimimalla vastuullisesti metsäomaisuutemme hoidossa. Tulevalle viisivuotiskaudelle on jo tehty metsänhoitosuunnitelma, ja se on valtuustossa esitelty sekä hyväksytty. Mutta voisiko olla mahdollista, että jo seuraavalle viisivuotiskaudelle Mänttä-Vilppulan seurakunnassa harkittaisiin, että osa sen omistamista metsistä muutettaisiin esimerkiksi luonnonsuojelualueiksi? Yksi minulle rakkaimmista raamatunkohdista on Matteuksen evankeliumin luvussa 6 jakeessa 34: ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” On lohdullista tietää, että meidän taivaallinen Isämme huolehtii meistä sekä meidän tarpeistamme, mutta on asioita joista meidän on kannettava itse vastuumme. Yhdessä voimme vaikuttaa lapsiemme ja heidän lapsiensa elämään tulevaisuudessa. Tomi Voronin Mänttä-Vilppulan seurakunnan keikkasuntio