Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mäntän vanhat torpat kiehtovat Markku Pohjaa

Mäntän alueen torpat ovat vanginneet Mänttä-Vilppulan kaupungin eläkkeelle jääneen maankäyttöpäällikön, nykyisin Orivedellä asuvan Markku Pohjan kiinnostuksen. Mäntässä on ollut aikoinaan yli 40 torppaa, ja jokaisella on oma omintakeinen historiansa. – Olen kiinnostunut tietämään, onko niistä säilynyt valokuvia tai maalauksia, ja asuuko torpparien jälkeläisiä vielä alueella, Pohja kertoo. Elämää torppakulttuurin aikaan Mäntän vähäväkisten ihmisten elämä kiinnitti Pohjan huomiota, sillä torppien itsenäistymisestä riideltiin niinkin pitkään kuin 1950-luvulle. – Torpparit eivät toki olleet kaikkein vähäväkisimpiä. Heitä alempiin sosiaaliluokkiin kuuluivat talojen ja torppien työväki, joita olivat rengit ja piiat. Vielä heidän alapuolellaan olivat loiset, vailla vakituista työtä olevat ihmiset. Torppien historiaa olen tutkinut kirjallisista kontrahdeista ja torppien itsenäistymiseen liittyvistä asiakirjoista ja kartoista. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Torppien itsenäistymisen aikaa elettiin 1920-luvulla myös Mäntässä, joskaan kaikki torpat eivät itsenäisyyttä saavuttaneet. – G. A. Serlachius Oy onnistui 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla ostamaan valtaosan Mäntän kantatiloista. Näin yhtiöstä tuli monille torppareille isäntä, joskin toisenlainen kuin entiset talonpoikaiset isännät, ja vielä kovin vastentahtoinen. Siitä huolimatta yhtiö suhtautui torppien itsenäistymispyrkimyksiin kielteisesti, ja riidat olivat valmiit. Lahdensivun torpasta riideltiin Yksi torppariitojen keskellä ollut kohde oli Rusinlahden rannalla sijainnut Lahdensivun torppa, jonka tapahtumia Pohja parhaillaan tutkii. – Torpan kohtalo oli sillä tavalla poikkeava, että 1940-luvun alussa tuli selväksi, että torpasta ei muodostettu itsenäistä tilaa, mutta jostakin syystä yhtiöllä ei kuitenkaan ollut halua häätää sen asukkaita. He saivat jatkaa asumistaan sittenkin, kun torpan alue siirtyi 1970-luvun alussa Mäntän kauppalan omistukseen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Vasta kun asuminen torpassa kävi aivan mahdottomaksi rakennuksen huonon kunnon vuoksi, sen viimeinen asukas, taiteilija Erkki Jauhiainen , lopulta suostui muuttamaan muualle. Tämä tapahtui joskus 1990-luvun lopulla. – Jauhiainen on maalannut lukuisia maalauksia, joita todennäköisesti löytyy varsinkin Rusinniemen kotien seiniltä, Pohja arvelee. Löytyyköhän Jauhiaisen maalauksia Jauhiainen syntyi vuonna 1923 ja kuoli 2003. Hän asui koko ikänsä Lahdensivussa. – Tällaiset elämänkaaret ovat erikoisia ja antavat paljon aihetta esimerkiksi kulttuurimaantieteelliselle paikkatutkimukselle. Jauhiaisen maalaukset kiinnostavat Pohjaa, sillä niitä voi käyttää tekeillä olevan historiateoksen kuvituksena. – Tiedän, että niitä Jauhiainen on maalannut Mäntästä monta taulua. Ottaisin mielelläni vastaan maalauksista ja torpista kuvia, jos perikunnat pystyvät niitä toimittamaan. Taulun ei tarvitse kuvata juuri Lahdensivun torppaa, vaan mikä tahansa Jauhiaisen maalaus kiinnostaisi. Tutkimusaineistoa on laajasti Pohjan mittava nimistönkeruu julkaistiin vuonna 2015 Mäntän paikat ja paikannimet -nimisenä. – Mäntän torppia koskeva tutkimustyöni on vielä kesken, enkä tässä vaiheessa pysty edes arvioimaan, milloin se valmistuu. Ei ainakaan tänä vuonna. Mäntän torppiin liittyvä laaja aineisto tarjoaa tutkijalle loputtomasti johtolankoja. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Rajausta pitää osata tehdä, mutta toisaalta pitää antaa aineiston puhua ja katsoa, mitä sieltä nousee, Pohja miettii. Pohja on tutkinut Keuruun ja Vilppulan seurakuntien kirkonkirjoja. Mänttä kuului Keuruun seurakuntaan vuoteen 1906 saakka. – Torppakontrahteja löytyy Keuruun kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoista Keski-Suomen maakunta-arkistosta Jyväskylästä ja G. A. Serlachius Oy:n kiinteistöarkistosta, jota hallinnoi Elinkeinoelämän keskusarkisto Mikkelissä. – Olen tutkinut myös kartta- ja asiakirja-aineistoa torppien erottamistoimituksista. Muutamia torppareiden jälkeläisiä olen onnistunut haastattelemaan. Heitä on Mäntässä jäljellä vain muutama. Useimmat ovat lähteneet Mäntästä melkein jälkiä jättämättä.