Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Sirkka Sortin kahdeksan pointtia hyvään tulevaisuuteen - Eläköityvä kaupunginarkkitehti on kehittänyt ja kaavoittanut Mänttä-Vilppulaa 17 vuotta

1. Mäntän ja Vilppulan keskustojen kehittäminen. – Tehdyistä keskustojen kehittämissuunnitelmista on hyvä lähteä liikkeelle kehittämään keskustoja tiiviimmiksi, yhteisöllisemmiksi ja viihtyisämmiksi sekä parantaa liiketaloudellisia toimintaedellytyksiä. – Yhteisöllisiä tiloja tarvitaan kaupunkitilaan ja rakennusten sisälle. Autojen ehdoilla tapahtuva liikkuminen on vanhanaikaista. Jaettu kaupunkitila -ajattelussa tila on jaettu kaikille: autoille, pyörille ja jalankulkijoille, jotka ovat kuitenkin pääroolissa. – Keskustojen kehittäminen on välttämätön veto- ja pitovoimatekijä, jossa tärkeintä on viihtyvyys ja elinvoimaisuus. Mäntässä entisen Valintatalon, K-kaupan ja Männyn korttelit tarjoavat mahdollisuuksia. – Vilppulassa on suunnitteilla, että Asemanseudun aluetta voisi täydennysrakentaa historiallisia arvoja kunnioittaen. Aluetta kehitettäisiin olevien arvojen pohjalta puistomaisesti. – Vilppulassa entisen Valintatalon ympäristö mahdollistaa kaupallisen korttelin toreineen, jossa olisi myös harrastetiloja ja jalankulkijoille ystävällistä ympäristöä. Tähän liittyy raideliikenteen henkilöliikenteen pysäkin siirtäminen lähemmäs keskustaa. 2. Suunnitelmat toteutukseen – Mänttä-Vilppulassa on paljon toiminnallisuuteen, visuaalisuuteen ja valaistukseen liittyviä kehittämissuunnitelmia valmiina. Tärkeintä on saada ne eteenpäin toteutukseen, vaikka vaiheittain, ettei tule hirveän kalliiksi. – Äskettäin hyväksytty yleiskaava mahdollistaa Mäntän ja Vilppulan taajamien välisen ulkoilureitin rantoja seuraillen ja Mäkelänvuoren ulkoilureittien kehittämisen maanomistajan kanssa. Lemmenpolun suunnitelmia pitäisi saada eteenpäin. 3. Yleiskaavan tuomat mahdollisuudet – Hyviä liiketontteja olemassa, kaavoitetaan uudelleen, ja hankitaan lisämaata kaavoitettavaksi. – Rantareitit ja Myllyrannan kehittäminen Keurusselän Satamat ja reitit -hankkeen pohjalta. Luontomatkailun kehittämisessä meillä on paljon potentiaalia. – Jos Sassin suunnitelmat toteutuvat, ne mahdollistavat monia kehitystarpeita. 4. Metsä Tissuen jatkuvuus – Tehtaan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen kaavallisin toimenpitein ja niissä tärkeiden kaupunkikuvallisten asioiden yhteensovittaminen. – Teollisuusalueita on mahdollista laajentaa Isossaniemessä jo olemassa olevan yleiskaavan mukaan. 5. Kulttuuriympäristö – On aika hyvin hoidossa. Kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen, tuo lisäarvoa matkailullisesta näkökulmasta alueelle. 6. Saavutettavuus – Raideliikenteen kehittäminen on tärkeää ja henkilöliikenteen ulottaminen Mänttään riippuu pitkälti Sassin toteutumisesta. Yleiskaavalla tämä on mahdollistettu. Uudistamisessa on hyvä olla edelläkävijä. Kaikkien liikkumismuotojen tulisi pelata yhteen. – Mustanlahden kiertoliittymän yleissuunnitelma on valmis. Vielä tarvitaan ely-keskuksen tiesuunnitelma ja yhteishankkeen toteuttaminen. 7. Puistot – Kannan huolta puistoista. Nyt kun Kirkkopuisto on saatu kuntoon, pitäisi saada vanhan elokuvateatterin viereinen nimeämätön puisto ja Tokmannin takana oleva puisto kuntoon. – Puistot ja metsät tarvitsevat hoitosuunnitelman. 8. Kaupungin kehitysyhtiöt – Yhteistyö kaupungin kehitysyhtiöiden kanssa on tärkeää. Se nähtiin Sassissa. Maakuntakaavan aluevaraukset ja yleiskaavan hyväksyminen ja Sassi–Kannusniemen asemakaavan sekä Air Parkin asemakaavan hyväksyminen mahdollistavat Sassin kehittämisen. Syntynyt 1954 Mäntän sairaalassa, kotoisin Vilppulasta. Avopuoliso, kolme aikuista lasta, viisi lastenlasta. Asuu Vilppulassa, mökki Kolhossa. Ylioppilas Mäntän lukiosta 1973. Valmistui arkkitehdiksi Oulun yliopistossa 1987. Työskenteli opintojen ohessa Seppo Valjuksen arkkitehtitoimistossa. Vuosina 1988–2002 aluearkkitehtinä Kiteellä, toimistoarkkitehtinä Joensuun kaupungilla, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen projektipäällikkönä sekä omassa arkkitehtitoimistossa. Suunnitteli Kiteen ortodoksisen kirkon. Suunnitellut enimmäkseen kouluja ja omakotitaloja. Vuonna 2002 aluearkkitehdiksi Mänttään, Vilppulaan, Ruovedelle ja Kuruun. Sen jälkeen Mäntän kaavoitusarkkitehti. Vuosina 2007–2008 yhteinen arkkitehti Mäntän ja Vilppulan kesken. Sortti oli niitä harvoja yhteisiä virkamiehiä, kun kuntaliitosta valmisteltiin. Vuoden 2009 alusta Mänttä-Vilppulan kaupunginarkkitehti. Eläkkeelle 1.2.2020.