Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kalevi Kiintonen – Suomen mestari

Mäntän Valossa aloitettu moukarinheitto ja painonnosto jatkuivat Forssan Alussa. Menestyksen huipensi Suomen mestaruus 36-vuotiaana. Kalevi Kiintonen muistelee, että nosti kolme TUL:n mestaruutta. Kiintosen painoluokkia olivat alle 100 ja 110 kilon sarjat. –Normaalipainoni oli 102 kiloa, joten siitä saattoi vetää itsensä tarpeen vaatiessa kumpaan sarjaan tahansa, kertoi Kiintonen. Moukarinheitossa ennätys syntyi vuonna 1976 Mäntässä, 61,08. Kalevan kisoissa Kiintonen heitti muutamaan kerran ja parhaana vuonna hän oli Suomen tilastossa sijalla 10. TUL:n mestaruuskisoista moukarinheitossa hän sai 9 hopeaa. Pikkuhiljaa alkoi urheilu olla enemmän ja enemmän painonnostoa. Ensimmäisiin painonnostokilpailuihinsa Kiintonen osallistui vuonna 1972 Mäntän Kirstinharjulla. Painoluokka oli alle 75 kiloa. Kalevi punnersi 100 kiloa, tempaisi 90 kiloa ja työnsi 115 kiloa, yhteensä 305 kiloa. Yhteistulosennätys kilpailussa on sama: 130+175=305. Tosin mukana oli silloin enää kaksi nostomuotoa, tempaus ja työntö. Harjoituksissa on mennyt tempauksessa 140 kiloa ja työnnössä 180 kiloa. – SM-kultaa irtosi painoluokassa 110 kiloa, sarjalla: 127,5+167,5=295 kiloa, kertoi Kiintonen. Moukarinheitto lähti siitä, että Kiintosen äidin sisko asui Tampereella Lielahden kentän vieressä. Siellä käydessä Kalevi pääsin seuraamaan yhdysvaltalaisen Suomessa viihtyneen moukarinheittäjä Harold Connollyn , moukarinheiton olympiavoittaja Melbournen olympialaisista, harjoittelua kentällä. Mänttään palattua urheilukentältä löytyi sitten 5-kiloinen ketjuvartinen moukari. – Mukaan heittämään tuli nopeasti Heimo Mäkinen ja yhdessä aloimme harjoitella, kertoi Kiintonen. Kiintosella ei ollut kummassakaan lajissa koskaan valmentajaa, vaan hän valmensi aina itseään. Aluksi painonnostoa harjoiteltiin Mäntässä Savosenmäessä, jossa oli painimaton vieressä nostolava. Mäntässä oli Kiintosen aikaan tukku nostajia, muun muassa: Matti Siltanen , Martti Hellsten , Esa Harju , Väinö Nikkilä , Hannu Mäkinen , Erkki Töyssy ja Matti Rauhala . Painonnoston harjoittelu oli paljolti lajiharjoittelua, mutta jalkoja treenattiin kyllä, sekä etu- että takakyykyllä ja tehtiin myös apuliikkeitä, muun muassa tempaus- ja työntövetoja. Kiintosen etukyykkyennätys oli 205 kiloa. Takakyykky ei ollut niin mieleen, kun polvet eivät siitä pitäneet. Sekä painonnosto että moukarinheitto loppuivat Kiintoselta vuonna 1985. Syy oli polvivaiva, joka ei sallinut enää mennä tempauskyykkyyn edes 60 kilon kanssa. Harjoitteluun Kiintonen oli koko uransa innokas ja kertoi, että harjoitteli parhaimmillaan kolme kertaa päivässä. Harjoittelua oli ehkä liikaa tai sitten olisi lihashuoltoon täytynyt satsata huomattavasti enemmän. Suomen yleisurheilussa ja painonnostossa naisissa ja tytöissä löytyy harrastajia, mutta poikia on vähemmän mukana. –Painonnostossa pitäisi pystyä harjoittelemaan ainakin kaksi kertaa päivässä, jos huipulle tähtää. Lyhyitä harjoituksia ja usein, pohti Kiintonen. Kalevi Kiintosen perheeseen kuuluu puoliso Sirkka Kiintonen ja tytär Kaisa Kiintonen s. 1980. Joka on heittänyt moukaria 62,99 ja saanut kaksi SM-pronssia Kalevan kisoista. Lapsenlapsia on kaksi. Kalevi Kiintonen oli TUL:n heittojen päävalmentaja vuosina 1985–1988. Kiintosella on valmennettavia edelleen. Koneinsinööriksi opiskellut Kiintonen toimi työurallaan myös ammattioppilaitoksen opettajana. Viimeksi työurallaan hän toimi tietotekniikka-alalla, lopuksi Tiedossa. Nykyään 71-vuotias Kiintonen on ollut eläkkeellä seitsemän vuotta. "Suomen yleisurheilussa ja painonnostossa naisissa ja tytöissä löytyy harrastajia, mutta poikia on vähemmän."