Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Tomi Moision väitöskirja romuttaa kuluneita myyttejä

Pitkän taitelijauran tehnyt suomenruotsalainen Erik Enroth (1917–1975) esitellään lähes kaikissa yhteyksissä boheemina ja viinaanmenevänä taidemesenaatti Sara Hildénin aviomiehenä, ja kaikki muu hänen elämässään ohitetaan muutamalla sivulauseella. Ennen Serlachius-museoiden tutkijana toimivan Tomi Moision juuri painosta tullutta väitöskirjaa nimeltään Sommiteltu todellisuus ei miehen elämästä ja taiteesta ole tehty kunnollista tutkimusta. – Julkisuudessa ja taidehistoriankirjoituksessa Erik Enrothista on annettu hyvin yksipuolinen kuva. Vuonna 1917 aviottomana lapsena syntynyt Erik kävi molemmat sodat. Hän oli talvisodassa pikakivääriampujana ja jatkosodassa alun hyökkäysvaiheen jälkeen TK-piirtäjänä. Sodan jälkeen hän valmistui taitelijaksi ja avioitui vuonna 1949 taidemesenaatti Sara Hildénin kanssa ja asui tämän kanssa Tampereella 1960-luvun alussa tapahtuneeseen eroon saakka. Hildénin kanssa hän vietti viitisentoista vuotta elämästään. Muusta on kerrottu hyvin vähän, selvittää Moisio. Väitöskirjassaan Moisio halusi perehtyä nimenomaan tuntemattomaan puoleen kaikkiaan lähes 1000 teosta toteuttaneesta taitelijasta. Yli 280-sivuisessa tutkimuksessa on jätetty kokonaan väliin ryyppytarinat ja muut moneen kertaan kerrotut anekdootit. Aiheellisesti Moisio myös kysyy, olisiko jatkuvasti juhliva taiteilija pystynyt maalaamaan elämänsä aikana niin monta teosta kuin Enroth teki. – Nyt on hyvä ja kiitollinen olo siitä, että pitkä urakka on takana ja itse väitöskirjalle ei voi enää tehdä mitään. Vähän jännittää, ennättääkö korona vielä tuikata kapuloita rattaisiin. Toukokuulle sovittu väitös peruuntui jo sen takia, mutta toivotaan että nyt päästään viemään homma kunnialla loppuun, kertoo Moisio. Hän aloitti vuonna 2011 taidehistorian jatko-opinnot Helsingin yliopistossa ja jonkin aikaa sen jälkeen hän sai kipinän väitöskirjan tekemiseen Erik Enrothista. Tähän hänet innosti työskentely Sara Hildénin taidemuseossa, jossa on suurin yksittäinen kokoelma Enrothin teoksia. Hiljalleen Moisio pääsi tutustumaan myös Enrothin tuntemattomaan puoleen. Tässä oli suurena apuna käynti Ensenadassa Meksikossa, mihin taitelijan toinen vaimo Sinikka Enroth muutti vuonna 1980. Hän vei sinne kaikki hallussaan olleet Erikin maalaukset ja muun taitelijalta jääneen aineiston. Vanhasta matka-arkusta löytyi muun muassa vanhoja kirjeitä, matkapäiväkirjoja, valokuvia, piirustuksia ja paljon muuta mielenkiintoista. Kaikki tämä oli ennen tutkimatonta materiaalia. Aineisto mahdollisti sen, että väitöskirjassa voidaan kuulla myös Enrothin omaa ääntä. – Ehkä keskeisin anti tässä väitöskirjassa on kyseenalaistaa kaikkein sitkeimpiä myyttejä ja ennakkoluuloja, joita taitelijasta kiertää. Useimmiten häntä pidetään pelkästään Sara Hildénin hulttiopuolisona ja varmasti hän oli jonkin aikaa sitäkin, mutta myös paljon muuta. Erik Enrothiin sopivat lopulta melko huonosti määritelmät ”Tampereen voimamies” tai ”Rauta-Erik”, kuten häntä lehdistön kritiikeissä on usein luonnehdittu. Erik oli herkkä ja taiteelliselta ilmaisultaan monipuolinen ihminen, jolle sota oli yhtä perustavanlaatuinen järkytys kuin monille muille sen kokeneille, selvittää Moisio. Maalaustyyliltään Enrothia on totuttu pitämään kubistis-ekspressionistisena. Yleensä nämä kaksi tyylisuuntaa ovat mukana kaikissa kuvauksissa hänen taiteestaan. Tämäkin on totta, mutta Moision tutkimuksen mukaan kuvaus ei kuitenkaan sovi koko hänen laajaan tuotantoonsa. – Hänellä on paljon teoksia, joiden kuvailemiseen ekspressionismi sopii huonosti, eikä kubismi lainkaan. Olenkin tässä tutkimuksessa pyrkinyt lähestymään häntä enemmän metodin kuin tyylin näkökulmasta. Hänen töissään näkyy kautta linjan poikkeuksellisen vahvasti myös yhteiskunnallinen konteksti ja hän kokeili elämänsä aikana hyvin monipuolisesti erilaisia ilmaisutyylejä, kertoo Moisio. Tomi Moision väitöskirja tarkastetaan Helsingissä perjantaina 18. syyskuuta pidettävässä väitöstilaisuudessa.