Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Taajamametsät kertovat metsäkulttuuristamme – taidekaupunki ansaitsee hyvin hoidetun ympäristön

Mänttä-Vilppulan taajamien maanomistussuhteet ovat merkittävästi muuttuneet kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tällöin eri maanomistajaryhmien lähimetsiä ja peltoja on siirtynyt vapaaehtoisilla kaupoilla yhteiskunnan omistukseen kaavoitettaviksi rakennus- ja puistomaisiin tarkoituksiin. Monet kaavoitetut rakennusalueet ovat pääosin siirtyneet ja siirtyvät edelleen tonttikaupoin yksityisille omistajille. Haasteeksi on muodostunut kaava-alueiden sisään ja niiden reunoille jääneiden pienialaisten, puistomaisten metsiköiden puutteellinen hoito ja myös hoitamattomuus. Toivottavaa olisi, että näiden lähimetsien hoitoa ja monikäyttöä voitaisiin kehittää kestävästi yhdessä eri omistajaryhmien kanssa. Olisi välttämätöntä laatia kohdekohtaiset hoitosuositukset, jotka toteutettaisiin yhteisvoimin maanomistajien ja esimerkiksi paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Ylitiheinä kasvaneiden puustojen hoidossa pitäisi välttää voimakkaita harvennuksia, joiden seurauksena kasvatettava puusto altistuu myrskytuhoille. Metsäkulttuuria tulisi ylläpitää taitavalla, monimuotoisella metsänhoidolla, jossa huomioidaan virkistyskäyttö, maiseman- ja luonnonhoito sekä kasvavien metsien hiilensidonta. Kokonaisvaltaisella suunnitelmalla mahdollistettaisiin taidekaupungin asukkaiden ja vierailijoiden luontoelämysten ja metsäsuhteen vahvistaminen ja se olisi eduksi myös taidekaupungin imagolle. Mäntänvuori-lähimetsien helmi G.A. Serlachius Oy hoiti omistamaansa Mäntänvuoren metsää talousmetsänä aina vuoteen 1945, jolloin tämä 273 hehtaarin kokoinen metsäalue rauhoitettiin maanomistajan aloitteesta Luonnonsuojelulain nojalla luonnonhoitometsäksi. Virkistyskäytön ohella metsän rajoitetut hoitohakkuut ja metsänhoitotyöt sallittiin Hämeen lääninhallituksen ohjeiden mukaisesti aina 2000-luvun taitteessa voimaantulleeseen Natura-lainsäädäntöön saakka. Tällöin Mäntänvuoresta muodostettiin uuden lain mukainen luonnonsuojelualue. Tämän jälkeen metsänhoidolliset hakkuut ja jopa muutaman vuoden takaisen kaarnakuoriaisten poikkeuksellisen joukkotuhon kuivattamien puiden kaato maahan maatumaan on ollut Natura-lain mukaisesti kiellettyä. Nyt näiden satojen ja taas satojen isojen kuusirunkojen juuristot ovat lahonneet ja puut romahtelevat maahan hallitsemattomasti, jopa merkittyjen luontopolkujen päälle. Tämä vaarantaa ulkoilijoiden turvallisuuden. On selvää, että lahopuuta tarvitaan enenevästi metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, mutta Mäntänvuoressa tulisi tasapainotella riittävän lahopuun säästämisen lisäksi myös virkistyskäytön mahdollistamisella. Vuonna 2015 valmistuneen Mäntänvuoren hoito-ja käyttösuunnitelman mukaan vuori on rajattu kolmeen metsänkäyttöasteen mukaiseen vyöhykkeeseen. Kahdella vyöhykkeellä on rajoitetut metsänhoidolliset hakkuut sallittuja. Kolmannella eli luonnontilavyöhykkeellä ei hakkuita eikä muita metsänhoitotoimenpiteitä suoriteta. Laaja luontopolkuverkosto sijaitsee rauhoitetulla luonnontilavyöhykkeellä. Vapaaehtoiset luontoharrastajat ovat vuosien kuluessa raivanneet näille poluille kaatuneet puut moottorisahoilla, ja kaupungin liikuntatoimi on toistuvasti varoitellut esimerkiksi paikallislehden palstoilla vuoressa liikkumisesta tuulisella säällä. Toistaiseksi onnettomuuksilta on vältytty. Viikolla 14. suoritettiin maanomistajan toimesta luontopolkujen raivaus. Samassa yhteydessä kaadettiin erityisluvalla maahan maatumaan luontopoluille kaatumisvaarassa olevat rungot. Lähes kaksisataa metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Mäntänvuori on lähiseudun asukkaille ja vierailijoille tärkeä ulkoilualue luonto- ja invapolkuineen, näkötorneineen, kahvilamajoineen ja metsäkirkkoineen. Virkistyskäyttö on kuitenkin koko vuoren alueella vaarantunut edellä mainitusta syystä. Mäntänvuori on yksi alueen lähiluonnon ja taajamametsien helmistä, joka kaipaa toimenpiteitä virkistyskäytön turvaamiseksi ja metsäkulttuurin ylläpitämiseksi myös luontopolkujen ulkopuolisilla alueilla.