Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mummin kulttuuriteko ikuisti Sissi Serlachiuksen kodin tauluksi – Juholassa ollut talo purettiin vuonna 1961

Kaunis hirsirunkoinen talo navettoineen ja hevostalleineen seisoi vielä 1960-luvulla Mäntän Juholassa. Talon pihapiirissä oli yksi asuinrakennus, ulkorakennus, maakellari, jääkellari ja aitta. Nyt tuosta talosta on jäljellä enää vain muistot sekä Riitta Rannan vuonna 1987 maalaama taulu. Taulu kuuluu helsinkiläisille Kimmo ja Anu Harkille , jotka mökkeilevät Kimmo Harkin perheen kesäpaikalla Kuorevedellä. – Riitta Ranta oli äitini Mirjam Harkin ystävä ja hän maalasi tuon taulun äidin tilauksesta vanhan valokuvan pohjalta. Äitini antoi taulun lahjaksi vaimolleni Anulle sen valmistumisvuonna, Kimmo Harkki kertoo. Juholassa sijainneella talolla oli merkittävä kiinnekohta Harkin perheen elämään, sillä Harkit asuivat kyseisessä talossa vuosina 1945–1960. Ehkä siksi Mirjam Harkki halusi säilyttää talosta muiston ja maalautti taulun. – Mummi teki taulun maalauttamalla kulttuuriteon, Anu Harkki toteaa. Kuorevedeltä Juholaan Kimmo Harkki kertoo, että talo on rakennettu alunperin vuonna 1920 vuorineuvos Gösta Serlachiuksesta eronneelle Sissi Serlachiukselle . Sissin kuoleman jälkeen vuonna 1944 talo myytiin G.A. Serlachius Oy:lle ja siitä tuli Metsäosaston Mäntän piirin konttori ja piiripäällikön työsuhdeasunto. Kimmo Harkin isä Artturi Harkki työskenteli Serlachiuksen Metsäosaston Kuoreveden piirissä, kunnes vuonna 1945 Kuorevedestä, osasta Jämsää ja Keuruuta muodostettiin suurempi Mäntän piiri. Artturi Harkista tuli Mäntän piiripäällikkö ja perhe muutti Kuorevedeltä Mänttään. – Vanhempani olivat ehtineet ostaa kuitenkin Kuorevedeltä tilan itselleen ja se on pysynyt meillä kesäasuntona, Kimmo Harkki kertoo. Moderni talo 1940-luvulla Harkin perhe muutti asumaan Sissi Serlachiuksen vanhaan taloon. Harkki kertoo, että talossa oli näyttävä veranta valkoisine pylväineen, johon avautuivat pariovet salista, salin vieressä oli ruokasali, joiden molempien ikkunoista avautui hieno näköala järvelle. Talossa oli modernit vesijohdot ja viemärit, mutta pelkästään puulämmitys. – Piha-alueella ei ollut mitään erikoista puutarhaa, mutta runsaasti marjapuskia, omenapuita ja joka paikka täynnä lupiineja. Talossa oli selvästi harrastettu ratsastusta, koska ratsupolkuja näkyi pitkään rantamaastossa, Kimmo Harkki muistelee. Kimmo Harkin mukaan hänen isänsä aikaan konttoripäällikkönä toimi Martti Kuoppala ja konttorissa oli jykevä kassakaappi, kirjoituspöydät sekä puhelimet ja veivattavat laskukoneet. – Muistan jatkuvan trafiikin ja konttorissa oli koko ajan sankka tupakan savu. Muistan myös Sissin taloudenhoitajan Olga Tammisen , joka asui joitakin vuosia Metsäosaston aikana Juholassa ja kertoi Sissin hienoista juhlista ja opetti kerran pikkumiehelle, miten tehdään kunnon munakokkelia, Kimmo Harkki kertoo, Touhua ja kummitustarinoita Juholassa riitti Kimmo Harkin mukaan pikkupojalle touhua. Järvelle tuotiin propsilauttoja odottamaan nostoa Sassissa. Lauttoja siirtelivät hinaaja Mänttä III ja pienemmät varppaajat, ja poikien piti tietysti päästä juoksemaan lautoille. Talvisin tuotiin puutavaraa jäälle kevättä odottamaan. – Tien toisella puolella asui pikkupoikien idoli Aarne Koivisto , jonka hienoja kuorma-autoja ihailtiin ja huippuhetki oli kun Aarne joskus otti kyytiin, Kimmo Harkki muistelee. Mukavien muistojen lisäksi Kimmo Harkki kertoo muistavansaikänsä Juholasta pelottavat kummitusjutut. – Useampi alakerran ruokasalissa yöpynyt sukulainen oli herännyt salissa olevan kummituksen ääniin ja säikähtänyt kuollakseen. Yksi heistä oli Kuoreveden kanttori Osmo Sahinvaara , joka sentään oli Tolvajärvellä taistelut nähnyt sotaveteraani, Kimmo Harkki sanoo. Harkin perhe muutti pois piiripäällikön työsuhdeasunnosta Juholasta vuonna 1960, kun Artturi Harkki lopetti työnsä Mäntän piiripäällikkönä. Sen jälkeen talo purettiin vuonna 1961 ja tilalle valmistui vuonna 1964 piirityönjohtajan ja metsäteknikon asuntotalo. Talo myytiin yksityiselle vuonna 1990. Lähteet: Mauri Mönkkönen: Mäntän historia 1948–1992, Markku Pohja: Mäntän paikat ja paikannimet, Kimmo Harkki. KMV-lehti esittelee mielellään Mänttä-Vilppulassa, Juupajoella ja Kuorevedellä maalattuja teoksia. Paikallisia taidemaalareita ovat muun muassa Pauli Vikman, Unto Liettyä, Minna Sarvanne ja Riitta Ranta. Jos sinulla on paikkakuntiin liittyviä teoksia, ota yhteyttä toimitukseen sähköpostitse toimitus.kmvlehti@almamedia.fi. tai puhelimitse 010 665 5631.