Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Nuoret + Valta = <3

Sanotaan, että äänestäminen vaaleissa on helpoin tapa vaikuttaa asioihin demokraattisessa valtiossa. Äänestys on meille kansalaisille etuoikeus, jonka tärkeyden välillä unohdamme. Se näkyy äänestämättä jättämisellä. Nyt meille aukeaa tilaisuus vaikuttaa ja äänestää europarlamenttivaaleissa. Hetkinen, vastahan meillä oli eduskuntavaalit. Mitkäs nämä europarlamenttivaalit sitten ovat? Europarlamenttivaaleja voisi verrata eduskuntavaaleihin, mutta suuremmalla tasolla. Sen sijaan, että valitsemme kansanedustajat, valitsemme Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit. He järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan kansallisuudesta riippumatta. Aivan kuten eduskuntavaaleissa, niin myös europarlamenttivaaleissa äänestäminen on tärkeää. Erityisesti nuorten. Miksi nuorten olisi sitten tärkeää äänestää? Vuoden 2014 europarlamenttivaalien kokonaisäänestysprosentti Suomessa oli vain 44 prosenttia eli todella alhainen. Se mikä minua eniten nuorena huolestuttaa on, että nuorten eli 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti Suomessa oli vain 10 prosenttia. Ruotsissa nuorten äänestysprosentti oli kuitenkin 66 prosenttia. ”Ehkä ratkaisu kokemiimme ongelmiin löytyy keinosta, jonka olemme jättäneet käyttämättä.” Äänestämällä nuoret saavat poliittista valtaa, ja mitä enemmän heillä tätä valtaa on, sitä suurempi vaikutus heillä on poliittiseen päätöksentekoon. Jos nuorten äänestysprosenttia verrataan muihin kolmeen ikäjakaumaan (25–39, 40–54 ja 55+), joiden kaikkien äänestysprosentti oli yli 40 prosenttia, huomataan ikäjakauman olevan epätasapainossa. Eli voidaan siis sanoa, että vanhempien ikäluokkien vaikutus on selvästi nuoria suurempi. Valitut mepit ovat vastuussa äänestäjilleen. Kuinka paljon enemmän he huomioisivat nuoria poliittisissa päätöksissään, jos nuoret olisivat yhtä aktiivisia äänestämään, kuin muut ikäluokat. On varmasti monia syitä miksi nuoret eivät käytä ääntään. EU voi tuntua kaukaiselta, eikä sen päätäntävaltaa välttämättä huomaa arjen keskellä. Varsinkaan, kun arki on täynnä loputonta stressiä opiskelusta, eksistentiaalisia kriisejä tulevaisuudesta ja perinteistä ahdistusta muuttuvasta ympäristöstä. Ei ole siis mikään ihme, että voi tuntua raskaalta raahautua äänestyspaikalle. Mutta ehkä ratkaisu kokemiimme ongelmiin löytyy keinosta, jonka olemme jättäneet käyttämättä. Europarlamenttien ennakkoäänestys alkoi eilen 15.5. ja jatkuu aina tiistaihin 21.5 asti. Virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 26.5.