Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Paluu Neshoviin – Sittenkin

Berliininpoppelit -trilogian (Tammi, 2012, 896 sivua) piti päättyä kolmannen osan jälkeen, mutta toisin kävi. Neshovin perheen ja tilan tarina jatkuu ainakin vielä kahdessa kirjasarjan osassa. Perintötila (Tammi, 2017, 277 sivua) on Anne B. Ragden neljäs Neshov-romaani. Ragden tyyli kirjoittaa on rehellinen ja erilainen, mutta mukaansa tempaava. Perintötila-romaani alkaa muutaman vuoden jälkeen niistä tunnelmista, mihin kaikki jäi leijumaan edellisen osan lopussa. Neshovin tila on tyhjillään, Tormod asustelee hoivakodissa, Erlend Kööpenhaminassa Krummensa kanssa ja Torin kuoleman jälkeen tilan perinyt Torunn lähti koiramiehensä mukaan. Samaan kylään jäänyt hautaustoimistoyrittäjä Margido on luvannut pitää taloa silmällä samalla kun noutaa tilalle remontoimastaan arkkuvarastosta tarvikkeitaan. Erään raskaan työpäivän päätteeksi Margido kuitenkin yllättyy, kun ovikello soi. Hänellä ei koskaan käy vieraita. Oven takana seisoo Torunn, joka on päättänyt hetken mielijohteesta tulla kylään sedälleen pariksi päiväksi. Tilanteesta hämmentynyt Margido ei osaa kieltääkään, vaan toivottavaa Torunnin tervetulleeksi. Parin päivän vierailun jälkeen Torunn palaa takaisin kotiinsa koirien luo, mutta ei viivy siellä kauan. Hänen on jälleen lähdettävä, mutta minne tällä kertaa. Torunn on isojen päätösten edessä, mitä hän todellisuudessa elämältään haluaa ja kenen kanssa. Torunnin pohtiessa oman elämänsä valintoja, ovat Erlend ja Krumme valintansa jo tehneet. Heillä on nyt kolme ihanaa lasta lesbopariskunta Lizzin ja Jytten kanssa. Varsinainen suurperhe, jonka arjen pyörittäminen on melkoista sirkusta. Neshovin perheenjäsenten elämä ei ole yhtä auvoa ja iloa, vaan omanlaisensa mausteen siihen tuo pitkään vaietut salaisuudet ja olemattomat ihmissuhdetaidot. Ragde kuvaa romaanissaan henkilöitä taidokkaasti ja tuo esiin heidän vajavaisuutensa sekä luonteenpiirteensä loistavasti. Kun yhden Neshovin tarinan on lukenut, on pakko lukea myös kaikki muut. Silti jokainen teos on luettavissa myös itsenäisenä osana ilman,että pitäisi tietää aiempia tapahtumia.