Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Luonnossa on tähän aikaan runsaasti rakkautta ilmassa

Jaana Palonen aloitti maalaamisen vasta kahdeksan vuotta sitten. Hän joutui jäämään silloin työkyvyttömyyseläkkeelle ja halusi elämäänsä jotain mielekästä sisältöä. Alku ei ollut helppoa. Kunto oli ajoittain niin huono, ettei edes pensseliä pystynyt pitämään kunnolla kädessä, mutta sitkeästi yrittämällä maalaaminen alkoi vähitellen sujumaan. Palonen värvättiin heti myös Mäntän taideseuraan, ja heti seuraavana vuonna hänet valittiin seuran sihteeriksi. Tämä pesti jatkuu edelleen. – Tauluja olen tehnyt siitä saakka vaihtelevalla menestyksellä. Joskus ei onnistu mikään, ja joskus onnistuu vähän sinne päin. Niiden tekeminen on minulle kuitenkin henki ja elämä. Olin aikoinaan kova käsitöiden tekijä. Tein muun muassa paljon tilkkutöitä, mutta enää eivät kädet ja selkä kestä niiden tekemistä. Kuvien tekemisessä unohtuvat hetkeksi kaikki kivut ja murheet. Siinä keskittyy vaan täysillä maalaamiseen, Palonen sanoo. Kuvassa kurki esittää soidintanssiaan suon laidassa Hän valitsi tähän sarjaan teoksen, joka on saanut nimekseen Love is in the Air, eli vapaasti suomennettuna Rakkautta ilmassa. – Olen ihastunut luontoon ja erityisesti lintuihin, varsinkin kurkiin. Tämä on tähän ajankohtaan sopiva kuvaus, koska tässä kuvassa kurki esittää soidintanssiaan suon laidassa. Kurkien jylhän kaunis olemus ja toisaalta niiden herkkyys vetoavat. Kevät on tullut, kun kurkien ja joutsenten ääni raikuu auringonnousun aikaan luonnossa, Palonen kertoo valitsemastaan teoksesta. Luontoihminen lapsesta saakka Kevät on Paloselle parasta aikaa. Hän nauttii luonnon heräämisestä ja lintujen bongaamisesta. Kevät alkaa hänelle siitä, kun ensimmäiset töyhtöhyypät näkyvät K-raudan suoralla ja joutsenten äänet alkavat kuulua. – Tänä keväänä ensimmäisenä ennättivät joutsenet, mutta pian sen jälkeen näkyivät töyhtöhyypät. Kurkiakin alkoi ilmestyä jo vähän aikaa sitten, Palonen kertoo huhtikuun lopussa. Hän sanoo olleensa luontoihminen lapsesta saakka ja sairaus, joka aikoinaan pakotti hänet työkyvyttömyyseläkkeelle, on rajoittanut myös luonnossa liikkumista. – Viime vuosina olen koittanut lähestyä luontoa enemmän ja enemmän maalauksen kautta edes jotenkin pysyä siinä luontoyhteydessä, päättää Palonen.