Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

"Kaupunginhallituksessa ei ollut tietoa entisen Mäntän Valintatalon kiinteistön kaupasta"

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen jäsenet Arto Lampinen (kesk), Pentti Paananen (vas) ja Henna Hakala (vihr) jättivät kirjallisen kysymyslistan kaupunginhallituksen kokouksessa 1. heinäkuuta. Lampinen luki kysymykset, kun hallitus päätti toimenpideohjelmasta, joka koskee käytöstä poistettavia kiinteistöjä eli pykälän 167 kohdalla. Hän luovutti kirjelmän kaupunginjohtajalle: Kaupunginhallituksen pöytäkirjaan kirjelmää ei ole liitetty. Toimenpideohjelmassa oli seuraava maininta Autere-opistosta ja Merikanto-opistosta: Odotetaan Yrke Kiinteistöt Oy:n suunnitelman valmistumista Mäntän vanhan Valintatalon kiinteistön kehittämisestä. Sen jälkeen suunnitellaan toimenpiteet. Huomioidaan kaavoitus. Kehittämissuunnitelman aikatauluksi oli toimenpideohjelmassa merkitty lokakuu 2019. Koska Autere-opiston ja Merikanto-opiston toimintoja suunnitellaan siirrettäväksi vanhan Valintatalon kiinteistöön, Lampinen halusi tietää kiinteistön tilanteesta. Kysymyslistassa halutaan tietää muun muassa kiinteistön ylläpitokustannuksista ja kehittämissuunnitelmista sekä muutostöiden kustannusarviosta. – Kaupunginhallituksessa ei ole ollut tietoa Valintatalon kaupasta, vaikka sitä on useita kertoja kysytty. On odoteltu Yrken suunnitelman valmistumista. Halusin tietää, kuka kaiken maksaa, Lampinen taustoittaa kysymysten jättämistä. Kaupunginhallitus ei ole evästänyt kiinteistökauppaa Kaupunginhallitus vastaa tytäryhtiöidensä konserniohjauksesta. Lampinen on Yrke Oy:n kaupungin yhtiökokousedustaja. Lampisen mukaan kaupunginhallitus ei ole evästänyt häntä viemään ohjeita Yrkelle koskien vanhan Valintatalon kiinteistön kauppaa tai sen kehittämissuunnitelmaa. – Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun asiat viedään yhtiöön, ja rahahanan pää saadaan auki, kaupunki maksaa kiinteistön kuluja. Selvää on, että loppupeleissä laskun maksavat veronmaksajat. Lampinen kaipaa laajempaa demokraattista keskustelua ja avoimuutta päätöksentekoon. Hänen mielestään kiinteistön korjaamisen sijaan olisi voitu keskustella vaikkapa siitä, olisiko ollut parempi rakentaa uutta toimitilaa. Kaupunki pääomitti Yrkeä 1,5 miljoonalla eurolla Pentti Paananen (vas) arvostelee, että vanhan Valintatalon kiinteistön kauppa ja suunnitelmat päätetään Yrke Oy:ssä eikä laajemmassa päättäjäjoukossa. Kuitenkin puolitoista vuotta sitten kaupunki pääomitti Yrke Oy:tä 1,5 miljoonalla eurolla. – Vaara on, että yhtiöt alkavat elää omaa elämäänsä verorahoilla. Kuntalain mukaan kaupungin taloutta pitää valvoa koko konsernina, ei vain kaupungin osalta. Valintatalo on ostettu kaupungin sivussa, päättäjien tietämättä. – Olen jo pari valtuustokautta sanonut, että yhä enemmän vaikutusvaltaa asioissa siirtyy päättäjien sijaan pienemmälle piirille. Samaan aikaan kun kaupunki käsittelee talouden tasapainotusta ja siihen kuuluvaa kiinteistöjen myymistä ja purkamista, kaupunginhallituksen ulkopuolella ostetaan uusi kiinteistö. Kaupunginhallitukselle on esitelty Valintatalon talon suunnitelmia kokouksen ulkopuolella. Paanasen mukaan rakennukseen suunnitellaan isoa ja kallista remonttia. Esitelmän mukaan sinne tulee musiikki- ja kulttuuritilaa, opetustilaa, maisemakahvila ja esiintymistilaa. Paanasen mukaan kaupungin yhtiöt eivät ole välttämättä huono asia, hän itse on Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:n hallituksessa. Kysymys on siitä, pystyykö konserniohjauksesta vastaava kaupunginhallitus valvomaan yhtiön tavoitteita ja niiden toteutumista. – Kaukolämpö ja vesihuolto Oy:n yksi tavoitemittari on taksojen valtakunnallinen keskiarvo, jonka avulla seuranta on mahdollista. Yhtiö on myös tuonut kaupunginhallitukseen asiallisesti tietoa, hän vertailee. ”Koen tiedonkulun liian heikoksi yhtiöiden ja hallituksen välillä” Kolmas kysymyslistan allekirjoittaja on Henna Hakala. – Tilanteessa, jossa kaupunki pyrkii luopumaan ylimääräisistä kiinteistöistä, on myös konserniyhtiöiden harkittava tarkkaan kiinteistöjen ostoa. Koen tiedonkulun yhtiöiden ja hallituksen välillä liian heikoksi, emmekä hallituksessa saaneet tietoa kiinteistön ostosta, vaikka sitä suoraankin kysyin. – Siihen, oliko rakennuksen osto Yrkeltä hyvä vai huono päätös, en osaa vielä sanoa, mutta tiedonkulun on parannuttava nykyisestä. – Tässä hetkessä, jossa kiinteistöselvitystä on käsitelty, olisi nähdäkseni ostoon ollut hyvä kysyä myös hallituksen mielipidettä ja infota hallitusta kiinteistöön liittyvistä suunnitelmista aiemmin. Kaupunki on joutunut tukemaan Yrken toimintaa huomattavasti viime vuosina ja tiedonkulku olisi välttämätöntä luottamuksen säilyttämiseksi.