Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolumni: Koska minusta tuli aikuinen?

Elämme taas vuodenaikaa, jolloin satoja Ylä-Pirkanmaan nuoria valmistuu ammattikouluista ja lukioista. Osalla on edessä jatko-opinnot ja toisilla on edessä työelämä. Jotkut saattavat pitää välivuoden, mutta kaikilla alkaa matka kohti aikuisuutta. Kohti aikuisuutta. Jokainen ihminen tunnistaa kolmivuotiaan lapseksi ja viisikymppisen aikuiseksi. Aikuisuuden veteen piirretty viiva häilyy jossain parinkympin tienoilla. Täytän tänä vuonna 27 vuotta ja tunnen itseni aikuiseksi. Mutta mikä minusta sellaisen tekee? Tutkimusten mukaan aivojen kehitys jatkuu noin 25-vuotiaaksi, jolloin järjestäytynyt ajattelu ja käyttäytymisen hallinta ovat saavuttaneet aikuisen tason. Tunteet ja järki ovat tasapainossa. Lukioikäisenä pidin tutkimusta loukkaavana, mutta nykyään olen sen kanssa samaa mieltä. Aivoissa tapahtuvien muutosten myötä ihmisen ajatusmaailma järjestäytyy uudelleen. Teini-ikäisen voimakkaat mielipiteet vaihtuvat aikuisen varovaiseen pohdiskeluun. Ihminen oppii joustamaan ja neuvottelemaan, mutta menettää samalla osan nuoruuden innostaan. Persoonallisuus ja vaatekaappi vaihtuvat hyväksytyn aikuisen ihmisen muottiin sopivaksi. Ihminen ei voi toisten silmissä päättää, koska häntä pidetään aikuisena, vaan me jokainen lokeroimme toisia omien kategorioittemme perusteella. Eri ihmiset arvostavat eri aikuistumisriittien suorittamista aikuiseksi hyväksymisen kriteeriksi. Suomessa perinteisesti armeijassa kasvaa pojista miehiä. Biologinen kypsyys ja neitsyyden menettäminen ovat toisille isoja juttuja. Antiikin Spartassa tapettiin rituaalisesti helootteja ja eri uskonnoilla on omat aikuistumismenot rippikoulusta bar mitsvaan. Aikuistumisriitit ovat olleet isompina tai pienempinä juhlamenoina osa eri kulttuureja ihmisen historian alusta saakka. Minäkin olen monet aikuistumisriitit läpi kokenut, mutta se ei ole silti kaikkien silmissä tehnyt minusta aikuista. Kaupan kassalle mentäessä minulta kysytään edelleen usein papereita ystävieni riemuksi. Se ei ole minua kummemmin häirinnyt, kunnes energiajuomia lakattiin myymästä lähikaupassa alle 16-vuotiaille. Suureksi järkytyksekseni kaupan kassalle tultaessa minua odotti tuttu kysymys. Ehkä 30-vuotiaana minusta tulee kaikkien muidenkin silmissä aikuinen.