Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Frank ja Dick goes to Yhteiskoulu

Selailin Kauko Kyyrön ja Heimo Veijolan kirjoittamaa Oppikouluun pyrkivän opasta . Viisikymmentä vuotta vanha kirja on alkujaan vaimoni ja Katan omistus löytyikin nimiösivulta. Oppikouluun pyrkiminen oli mielestäni kesäloman haaskaamista, erityisesti silloin, jos se vaati harjoittelua. Kirjan hankkiminen ei olisi ollut muutenkaan mahdollista, lapsuudenkodissani kun oli paljon tärkeämpiä rahareikiä kuin nuo oppaat. Kävimme ystäväni kanssa Koskelan kansakoulua ja valitsimme vieraaksi kieleksi englannin. Siihen aikaan opettaja antoi jokaiselle oppilaalle englantilaisen nimen. Minun english name oli Frank ja ystäväni oli Dick . Näitä nimiä käytettiin englannin tunneilla. Kansakoulun viimeisestä vuodesta jäi mieleen monet kilpailut, kuten koulujen välinen päässälaskukilpailu, sekä raittiuskilpakirjoitukset. Opettajamme Tuomo ”Nousku” Nousiainen oli herrasmies ja lempeä opettaja. Ainoa kerta, kun hänen äänensä vähän värisi, oli silloin kun raittiuskirjoituksia palautettiin. Yksi pojista ei suostunut lukemaan luomustaan ääneen. Syykin selvisi pian. Minulle lankesi kunnia lukea hänen tekstinsä. Kahden lauseen kirjoitelma kuului: ”Nousku opettaa ja rahaa saa, osta vodkaa ja oksentaa.” Meidän luokalle tuli tuolloin peräti kaksi palkintoa raittiuskilpakirjoituksista. Ne osuivat meille, Frankille ja Dickille, tuleville raittiusmiehille. Syksyllä menimme yhteiskouluun. Muutama vuosi kului, kunnes alkoi syntyä itseaiheutettuja ongelmia. Oppilaan ohjaus oli tuohon aikaan suoraviivaisempaa ja niin mekin valitsimme ammattikoulun. Joskus sitä miettii, millaista elämä olisi, jos olisi keskittynyt koulunkäyntiin. Olisinko minä opiskellut papiksi, kuten joskus haaveilin? Se on ainakin varmaa, että ystävälläni olisi ylioppilaaksi tulon jälkeen ollut tie auki taideopintoihin. Hän teki jo lapsena hienoja piirustuksia, sekä erittäin persoonallisia naivistisia teoksia. Todennäköisesti hänen kykynsä olisi pian huomattu ja esimerkiksi Greta ja Wäinö Pippelskjödin säätiö olisi myöntänyt hänelle kymmenen vuoden apurahan Euroopan taidekouluihin. Ehkäpä hänet tunnettaisiin nykyisin maailmalla Dick of Finlandina? Kyyrön ja Veijolan opasta selaillessa tuli vastaan tuttu päättelytehtävä, joka oli aikanaan todellinen killerikysymys. Kuinka paljon painaa tiiliskivi, kun se painaa kilon ja puoli tiiltä? Sillä tiedolla on joskus pärjätty päässälaskukilpailuissa. Oikea vastaus ei sitten ole puolitoista kiloa.