Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Aarteenlöytäjä

Torstaina tapasin seurakuntalaisen, joka oli edellispäivänä löytänyt aarteen. Koska löytö oli niin tuore, hän yhä ihasteli sitä, ja kernaasti esitteli yhdelle jos toiselle – minullekin. Näyttäessään löytämäänsä aarretta, minulle tuli pintaan myötäilo ja ripaus kateutta. Ilo siitä, että hän oli sattumalta löytänyt jotain noin hienoa, jonka vieläpä saa aivan luvan kanssa pitää itsellään. Se nimittäin kuuluu löytäjälleen. Ripaus kateutta johtui siitä, että itse en enää eläessäni tule löytämään mitään, mikä vastaisi käyttöarvoltaan tätä aarretta. Järkevänä ja analyyttisenä ihmisenä sysäsin tuon reaktion kuitenkin nopeasti syrjään. Vaikka tämä seurakuntalainen oli selvästi tohkeissaan löydöstään, kolumnin arvoiseksi kohtaamisen teki se, että hän ei vielä tiedä, mitä oikeastaan tuli löytäneeksi. Paljastettakoon tässä sen verran, että tämä aarteen löytänyt on minua nuorempi. Tällä aarteella hän mahdollistaa elämässään vielä monia asioita. Sen avulla hän saavuttaa unelmia, helpottaa elämäänsä monin tavoin. Aarteen myötä hän tutustuu uusiin maailmoihin, ja tuntee ihan vain tavallista, mutta suurta iloa päivittäin – todennäköisesti lukuisia kertoja päivän aikana. Joka päivä. Nyt jo kenties ihmettelet, että onko kotiseudullemme kätketty jokin tarujen runsauden sarvi, joka syytää loppumattomasti rikkautta löytäjälleen. Toppuutan epäilystäsi – jokainen sana yllä on totta. Aarre vaatii jonkin verran huoltoa, mutta huolto on onneksi edullista, käytännössä ilmaista. Aarretta voi koristella mieleisekseen, ja siihen on niin paljon lisämateriaalia saatavilla. Ja tiedätkö – kyse ei ole mistään uniikista aarteesta, sillä aarre, josta puhun, kaiken hyvän lisäksi moninkertaistaa itseään! Paljastan, että sellainen löytyy myös sinulta! Mikäli nyt tulit tarkistaneesi lottokuponkisi, jossa tuskin oli ainakaan päävoittoa, alat varmaan olla jo kypsä tähän salamyhkäisyyteen. Mistä aarteesta tässä nyt oikein puhutaan? Puhun siitä aarteesta, jonka avulla olet kahlannut tämänkin kolumnin loppuun asti. Kohtaamani seurakuntalainen oli eskarilainen, joka oli juuri oppinut lukemaan. Kirjoittaja on paikkakunnan boheemi körtti.