Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Suunnitelmatalouden jäänteet

Pääsiäisen pyhinä tuli autoiltua hyvä lenkki eteläisessä naapurimaassamme Virossa. Siellä maaseudulla näkee yhä massiivisia maamerkkejä Neuvostoliiton ajoilta, kun silmä tavoittaa enemmän ja vähemmän rapistuneita entisten kolhoosien jäänteitä. Tänä päivänä nuo aikansa mahtavat maatalouden tuotantoyksiköt näyttäytyvät pääasiassa kurjina, huonokuntoisina menneisyyden muistomerkkeinä. Rakenne on vieläkin nähtävissä. Valtavat tuotantorakennukset, joita ympäröivät suuret viljelyalat ja lähistöltä löytyvät työläisten asunnot. Itse en kolhoosien aktiiviaikoina niitä nähnyt, mutta tuon aikamatkan pystyy omassa mielikuvituksessaan tekemään. Kolhoosit työllistivät väkensä. Pitivät leivässä ja lämmössä, eli tarjosivat elämän keskeisimmät perustarpeet. Muusta ei isommin haaveiltu, tosin tietoakaan siitä muusta ei juuri ollut saatavilla. Tuotantotavoitteet oli määritetty ja niistä pidettiin kiinni. Tarina kertoo lampaanvilloja tuottavasta kolhoosista, jossa tuotannon pieni vaje täytettiin leikkaamalla työntekijöiden hiuksia. Parturoitavana ollut työläinen oli tirskahdellut toimenpiteen aikana ja tiedusteltaessa hilpeyden syytä, oli mies sanonut ajattelevansa naapurikolhoosin kollegoita. Naapurissa kun tuotettiin munia ja sielläkin oli kuulemma vajausta tuotannossa… Kuri oli kovaa ja jos siitä lipsuttiin, saattoi saada käteensä litteran. Tuo vapaalippu oikeutti junamatkaan Siperiaan, tosin biljetti ei ollut mallia meno-paluu. Näin kansallisen veteraanipäivämme alla sitä pysähtyy miettimään, että eipä tämä meidän suomalainen yhteiskuntamme ole, eikä saakaan olla mikään itsestäänselvyys. Rautaesiripun taakse on Helsingistä katsoen huomattavasti lyhempi matka kuin Lahteen tai Hämeenlinnaan. Paljon ei 1940-luvulla olisi asioiden tarvinnut mennä toisin, niin meidänkin ympärillämme olisi nyt entisiä tai jopa nykyisiä kolhooseja. Luulen, että siinä tapauksessa sote-uudistuskeskustelu ei olisi koskaan käynnistynytkään. Naapurimaassa on kiva käydä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja palveluhenkisiä, mutta mieluummin kuitenkin olen suomalainen. Onneksi se on mahdollista. Kirjoittaja on lentopallosta pitävä kylien puolestapuhuja Pohjois-Kuorevedeltä.