Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kynä kädessä kirjoittajaa myöten

Kirjoitin ensi kertaa sanomalehteen omalla nimelläni 29. toukokuuta vuonna 1998. Kirjoitus julkaistiin KMV-lehdessä yläkerta-artikkelina. Kirjoituspalkkiosta käytiin keskustelua, mutta kokenut kettu, päätoimittaja, sai minut tyytymään kahteen lehden kesäpyyhkeeseen, joista toinen taitaa olla käytössä edelleen astiapyyhkeenä. Mainitsemisen arvoiseksi asian tekee se, että kriittiseen tekstiini vastattiin. Koin parin viikon ajan voimakasta ahdistusta siitä, että onko tämä tai tuo tuntemani tai minulle tuntematon henkilö, lukenut tekstini ja mitä hän siitä ajattelee. Entä onko hän lukenut vastakirjoituksen ja kumman puolelle hän on asettunut? Opin, että julkisesti omalla nimellä kirjoittamisella on vaikutusta myös kirjoittajaan, ei vain mahdollisesti lukijoihin. Oma nimi onkin hyvä aina laittaa tekstiin, niin kirjoittaa vain sen minkä pystyy kestämään. Ennen sanottiin, että miekka vyöllä miestä myöten. Tästä asiasta voi sanoa: kynä kädessä kirjoittajaa myöten. Fiktion puolella homma on sama, mutta eri lailla. Omat fiktiojulkaisuni ovat muutamat lehtinovellit ja sen lisäksi ne kerrat, kun tekstini on valittu, palkittu tai saanut kunniamaininnan valtakunnallisessa tai maakunnallisessa kirjoituskilpailussa ja painettu. Arvioitaviksi päätyy fiktiossa tekstin laatu, mutta myös se kuinka paljon kirjoittaja sepitteeseensä on ottanut todellisuudesta ja millaisena sitä kuvaa. Tätä arvioimaan joutuu usein myös kirjoittaja itse. Näiden kokemusten pohjalta olen tehnyt huomioita tietynlaisista kirjoittajista, jotka lehtien yleisönosastoilla tai verkossa haluavat kirjoittaa ja kommentoida nimettöminä. Usein tällainen mielipide tai kommentti räkäistään liikkeelle vihaisesti ja ehdottomana totuutena, jota toiset eivät muka ole ymmärtäneet tai uskaltaneet sanoa. Tällä tapaa kirjoitettu perustuu usein voimakkaaseen tunteeseen, ei tietoon. Tällaisella kommentilla loukataan ja halutaankin loukata, esimerkiksi päättäjiä, virkamiehiä, liikeyrityksiä tai yksityishenkilöitä. Tällaista mielipidettä ei tietenkään julkaista. Silloin alkaa kuulua melua sananvapaudesta ja sensuurista. Kysynkin nyt, kuinka hyvin onnistuu keskustelu kasvotusten sellaisen henkilön kanssa, joka halventaa sinua, asiaasi ja arvojasi sekä puhuu rumia? En usko, että ainakaan hyvää keskustelua syntyy. Ei sitä edellä kuvatunlaisten nimettömien puheenvuorojen ja kommenttien julkaisustakaan syntyisi. "Tällaisella kommentilla loukataan ja halutaankin loukata." Ali Heikkilä