Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Näkökulmia maailmantilasta ja ihmisen muokkaamasta maailmasta

Ilmastokriisi, haavoittuva luonto, ihmisen aiheuttamat tuhot ja saamelaisuuden osa yhteiskunnassa nousevat väkevästi esille tämän vuoden Mäntän kuvataideviikoilla. Ihmisen aika - teemalla kulkeva näyttely nostaa esiin monitulkintaisia epäkohtia ihmisen aikakaudesta sekä haastavat katsojan pohtimaan näkemäänsä vähempiosaisen näkökulmasta. Mukana saamelaistaustaisen kuraattori Marja Helanderin kokoamassa näyttelyssä on 55 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Helanderin mukaan valtaosa taiteilijoista pohtii teoksissaan ilmastokriisiä ja ihmisen vastuuta maailman tilasta. Katsojan toivottaa näyttelyyn tervetulleeksi kuvanveistäjä, maalari Paavo Paunun kahdeksanmetrinen Normaalien maihinnousu -veistos, jota voi tarkastella kolmesta eri kerroksesta. Paunun lempeä ja hymyilevä, mutta hauraudessaan repaleinen ihmishahmo on kasvanut Pekiloon huhtikuusta asti. – Ihmistä ei voi nähdä kerralla. Tätäkään hahmoa ei voi nähdä yhdestä kohdasta kokonaan. Samalla jättimäisyys kuvastaa sitä, että olemme jatkuvien valintojen edessä. Yksi pieni ihminen on jättimäinen, kun hänelle on luotu sellainen illuusio, että hän voi vaikuttaa kaikkiin asioihin isoilla valinnoillaan, Paunu kertoo teoksensa ajatusta. Ihmisen aikakauden vaikutusta pohtiva Final Tours -Lopunajan matkatoimisto vie katsojan osallistumaan eräänlaiseen peliin. Lopunajan matkatoimistossa pääsee vastaamaan absurdeilta kuulostaviin kysymyksiin, jotka on koottu oikeista Migrin, TE-toimiston ja Kelan lomakkeista. – Kun vastaa tarpeeksi moneen kysymykseen oikein, saa palkinnon tiskiltä. Voi myös tulla valituksi todellisuuspakolaisten all exclusive luxusristeilylle, Helander kertoo. Ilmastokriisi ja ympäristö näkyy teosten ohella myös taiteilijoiden käyttämissä materiaaleissa. Näyttelyssä on mukana esimerkiksi biotaiteen tekijöitä, jotka yhdistävät töihinsä luonnontieteitä ja bioteknologiaa. Teoksia tehdään esimerkiksi bakteerien ja hiivojen avulla. Biotaidetta näyttelyssä edustavat muun muassa Teuri Haarla , Anu Osva ja Johanna Rotko . Arjessa ylijääneitä materiaaleja hyödyntävät teoksissaan muun muassa Paunu, Katja Kiuru sekä Sari Koski-Vähälä . – Koski-Vähälä on käyttänyt teoksissaan esimerkiksi käytettyjä purukumeja ja hiuksia. Purukumeista hän on tehnyt kolmannen kerroksen seinällä muun muassa ruusuja, Helander kuvailee. – Kiuru puolestaan käyttää teoksissaan näädän ylijäämäturkista. Huoli haavoittuvasta luonnosta näkyy erityisesti runsaslukuisten pohjoisen taiteilijoiden teoksissa. Kaivokset, tekoaltaat, kalastusoikeudet ja Lapin rautatiesuunnitelma puhuttavat. Näyttelyn saamelaiset taiteilijat ovatkin usein samalla aktivisteja, jotka ottavat kantaa uhanalaisen kulttuurinsa ja Saamenmaan luonnon puolesta. Näyttelyssä mukana olevia saamelaistaiteilijoita ovat muun muassa Outi Pieski , Matti Aikio ja Sunna Kitti . – Otan kantaa omissa teoksissani petopolitiikkaan, mikä tarkoittaa minulle osana luonnonsuojelu- ja osana maankäyttöpolitiikkaa. Ja miten sitä tehdään sellaisesta näkökulmasta, jossa ajatellaan kokoajan saamelaisaluetta hyödynnettävänä luonnonresurssina piittaamatta sen alkuperäisasukkaista tai vaihtoehtoisesti koskemattomana erämaana, Aikio kuvailee. Kantaaottavaa taidetta ovat myös seksityötä ja -työläisyyttä käsittelevän Katriina Haikalan valokuvateokset, joissa hän on kuvannut seksityöläisiä ja itseänsä klassisten taideteosten asetelmissa. Monta näkökulmaa kantavassa näyttelyssä on teoksia myös tunnetuilta nuorilta nykytaiteilijoita, kuten J.A. Juvanilta ja Iiu Susirajalta , jonka valokuvia nähdään nyt Mäntässä ensimmäistä kertaa. Mukana on myös Ars Fennica-ehdokkaana ollut taidemaalari Camilla Vuorenmaa . Mukana on myös uuden sukupolven kuvanveistäjien kärkeen kuuluvan Berit Talpsepp-Jaanisoon teoksia.