Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Sata vuotta sitten syntynyt kotiseutuneuvos Kaarina Pollari oli enemmän vilppulalainen kuin yksikään kunnassa syntynyt

Vuosikymmenten pyyteetön kotiseututyö Vilppulassa sekä syntymäkunnassaan Somerolla oli vilppulalaisen Kaarina Pollarin henkireikä arkisen työn keskellä. Somerolaisen maalaistalon tytär Pollari saapui vuonna 1950 Sortavalan ja Jokioisten kautta opettajaksi Huhtijärven koululle Vilppulaan. Kotiseututyöstä kiinnostunut nuori opettajatar oli kuitenkin pettynyt siihen, miten pienessä Vilppulan kotiseutuhenki oli. Nurkkakuntaisuutta löytyi, mutta ei yhteistä pitäjähenkeä. Toimelias nainen ei kuitenkaan jäänyt tilannetta harmittelemaan vaan alkoi toimia. Tämän toiminnan tuloksena syntyi maaherran kehotuksesta Vilppula-Seura vuonna 1963. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Pollari toimi seuran sihteerinä ensimmäiset viisi vuotta ja puheenjohtajana seuraavat 11 vuotta sekä sen jälkeen vielä vuosia varapuheenjohtajana. Vilppula-Seuran kautta Pollari toimi lukuisten pitäjäperinteitä lujittaneiden aloitteiden tekijänä ja toteuttajana. Hän on ollut mukana muun muassa Vilppulan vanhan esineistön kokoamisessa kotiseutumuseoon, Perinnehuoneen luomisessa, historiallisten muistomerkkien hankinnassa sekä Käsityökeskuksen perustamisessa Vilppulan Kuutolaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Pollari teki myös huomattavan työn kotiseutulehti Vilppulan Joulun parissa. Ensimmäinen Vilppulan Joulu ilmestyi vuonna 1963 ja Pollari huolehti lähes yksin lehden toimittamisesta. Hän oli mukana useita kymmeniä vuosia lehden toimituskunnassa. Kotiseutunsa Someron joululehteen Pollari kirjoitti usein myös erilaisia tarinoita kotipitäjänsä murteella. Kirjalliset painokset eivät Pollarilla jääneet pelkkiin lehtikirjoituksiin, sillä hän toimitti vilppulalaista pitäjäperinnettä kattavasti esittelevän Toloppakelekalla Vilippulaan -kirjan. Pollarin teos pitää sisällään kattavasti kerrottua ja laulettua kansanperinnettä. Hän on kirjoittanut lisäksi muun muassa Vilppula Kirja koulujen käyttöön , Tohtori Lybeck Elämänmäen parantaja ja Vilppulan hautausmaat ja kirkot -teokset. Pollari muistetaan yhä kotiseututyön uranuurtajana ja voimahahmona, jonka aloitteesta on syntynyt monta merkityksellistä kotiseututekoa. Vuosien aikana hänestä on myös todettu, että hän oli enemmän vilppulalainen kuin yksikään Vilppulassa syntynyt. Kotiseutuinnostuksessa tärkeä rooli oli myös Pollarin aviomiehellä Eero Pollarilla . Samanhenkiset puolisot saivat kotiseututyöstä yhteisen harrastuksen, jolle järjestyi aina aikaa. Kaarina Pollarin ansiokas työ Vilppulassa huomattiin myös muualla Suomessa. Hänet palkittiin vuonna 1982 Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä. Vuonna 1990 tasavallan presidentti myönsi hänelle kotiseutuneuvoksen arvonimen ja vuonna 1992 hänet valittiin Vilppulan plussaneuvokseksi. Vuonna 1996 Pollarille ojennettiin Hämeen läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi tehdystä työstä Pro Arte Tawastica -tunnustus. 90-vuotisjuhlissaan Pollari sai Vilppula-Seuralta Oltermannin sauvan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Viimeiset elinvuotensa Kaarina Pollari vietti Vilppulan Punatulkussa. Hän menehtyi 92-vuotiaana vuonna 2012. Muistokirjoituksessaan ( KMV-lehti 22.5.2012 ) Vilppula-Seuran aktiivit kuvasivat Pollaria voimiltaan ehtymättömäksi, karismaattiseksi, elämänmyönteiseksi ja iloa pursuavaksi persoonaksi. Pollarin perintö kiteytyi seura-aktiivien mukaan hänen sanoihinsa: ”Kotiseututyö on työtä, joka sopii ihan jokaiselle. Se on työtä, jota tehdään kotiseudun, sen ihmisten ja isänmaan parhaaksi.” Tätä perintöä Vilppula-Seura on vaalinut ja yksi osa sitä oli sunnuntaina fanfaarien säestyksellä Pollarin kunniaksi avattu Vilppulan Pukinlammen ympäri kulkeva Kaarinan kierros. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Avajaistilaisuuden jälkeen Pollaria muisteltiin Vilpun Vintillä pidetyssä Kaarina Pollarin syntymästä 100 vuotta -muistojuhlassa. Pollari oli syntynyt 11.12.1919. Juhlaa vietettiin kotiseutuhengessä ja ohjelmassa oli musiikkia, muisteloita ja runoja, kaikki kotiseutuun liittyviä. Lähteet: KMV-lehden arkisto, Vanhan Ruoveden historia III: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918–1980.