Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Mitä tuleva maakuntauudistus muuttaa?

Mikä tarkoittaa hallituksen linjaus: Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä, Laura Leppänen , maakuntauudistuksen muutosjohtaja? - Sote- ja maakuntauudistus muuttavat perusteellisesti kuntien, maakuntien ja valtion välistä suhdetta. Tärkeää uudistuksen valmistelussa on saada erityisesti kuntien ja maakuntien tehtävät selkeästi eriteltyä. Erityisesti tämä koskettaa työllisyyden, elinvoiman ja elinkeinopolitiikan asioita. Kuntien budjetit pienenevät noin puolella, samalla se tarkoittaa sitä että merkittävä osa aiemmista kuntien tehtävistä siirtyy maakunnan järjestettäväksi. Nykyisten kuntien tilalle muotoutuvien uusien kuntien tärkeimpiä tehtäviä ovat: koulutus, kaavoitus ja kehittäminen. Maakunnille siirtyy tehtäviä ely-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja kunnista. Tämä tarkoittaa myös henkilöstösiirtoja. Tarkoittaako se myös sitä, että ihmisiä voidaan siirretään toiselle puolelle maata tai että henkilön työt loppuvat? - Uusiin maakuntiin siirtyy kaikkiaan 25 tehtäväkokonaisuutta. Valtion aluehallintoa uudistetaan ja ely-keskusten, TE-toimistojen ja Aluehallintovirastojen, pelastuslaitoksen ja maakuntaliittojen tehtäviä siirtyy maakuntien tehtäviksi. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä uuteen maakuntaan, eli muutosvaiheessa työt säilyvät. Kun eri organisaatioiden tehtäviä siirretään samaan organisaatioon, toimenkuviin ja toimintoihin tulee luultavasti muutoksia. Erityisesti ely-keskuksissa on niin sanottuja keskitettyjä tehtäviä, joissa yksi viranhaltija hoitaa useamman maakunnan tehtäviä. Verotus muuttuu, mutta nouseeko se yksityisen kansalaisen kokonaisuuden kannalta vai laskeeko se? - Hallituksen linjausten mukaisesti kansalaisten kokonaisveroaste ei saa nousta. Valtion verotus kiristyy, mutta kaikkien kuntien veroprosenttia alennetaan 2019 vuonna 12,3 prosenttiyksiköllä. Tämän jälkeen kunnan on mahdollista korottaa veroprosenttia 0,5 prosenttia sekä vuonna 2020 että vuonna 2021. Miten kaikki tämä koko hässäkkä vaikuttaa tavallisen kuntalaisen elämään? Paranevatko palvelut? Kallistuvatko palvelut ? - Uudistuksen tavoitteet ovat palveluiden yhdenvertaisuus ja saatavuuden parantaminen. Hallituksen tavoittelema 3 miljardin säästötavoite kustannusten nousussa tulee kyllä vaatimaan palveluiden keskittämistä. Se, miten hallituksen tavoitteet toteutuvat, riippuu monesta eri tekijästä. Muutoksessa ollaan käytännön toteutuksessa alkuvaiheessa ja lisäksi merkittäviä poliittisia linjauksia ja lainsäädäntöä on vielä päättämättä. Yhtenä tällaisena keskeisenä päätettävänä asiana, on sote-palveluita koskeva valinnanvapauslainsäädäntö. Voiko tällainen mammuttiuudistus todella toteutua säädetyssä aikataulussa, siis vuoden 2019 alusta lähtien ? - Maakuntauudistuksen rakenteet halutaan saada kuntoon vuoden 2019 alkuun mennessä, että päästään toimintojen ja prosessien kehittämisessä liikkeelle. Uudistuksen varsinaisten tavoitteiden täyttyminen vaatii kuitenkin toimintojen ja rakenteiden kehittämistä vielä pitkään tämän jälkeen. Yhtään uudistusta koskevaa lakiahan ei vielä ole edes voimassa. Miten käy kun ely-keskukset lakkautetaan, siirtyvätkö valta ja päätöksenteko taas askelen kauemmas sieltä missä päätöksen vaikutukset todella toteutuvat? - Ely-keskuksen lakkaamisen myötä pääosa sen tehtävistä siirtyy maakunnille. Eli siirto tapahtuu pääosin aluetasolla, ei aluetasolta kansalliselle tasolle, vaikka joitakin tehtäviä siirtyy valtakunnallisiin virastoihin, esimerkiksi Trafiin. Päätöksenteko ei siis siirry kauemmaksi niistä, joita päätökset koskettavat. Itsehallintoalueita johtavat vaaleilla valitut maakuntavaltuustot. Voiko Juupajoen Janne enää mitenkään päästä maakuntavaltuustoon? - Juupajoen Jannella on kyllä edelleen mahdollisuus päästä maakuntavaltuustoon. Toivottavaa olisi, että maakuntatasolle muodostuisi niin sanottu maakuntapoliitikkojen joukko, joiden toiminnan polttopisteessä olisi erityisesti maakuntatason asioihin keskittyminen ja niihin vaikuttaminen. Laura Leppänen, 37-vuotias filosofian tohtori. Perheeseen kuuluu puoliso ja esikouluikäinen poika. On kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1998 Mäntän lukiosta. Työskentelee maakuntauudistuksen muutosjohtajana Varsinais-Suomessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen valmistelu. Työn alla on maakuntauudistuksen projektisuunnitelman laadinta ja maakuntauudistuksen valmistelua varten laadittavien selvitysten käynnistäminen. Maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvän yhteistyön koordinointi, maakunnan liiton, ely-keskuksen, pelastuslaitoksen, aluehallintoviraston ja TE-toimiston sekä kuntien kanssa.