Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Lukijalta: Joulukuussa ei äärisäitä

Kulunut joulukuu oli säiden suhteen tasapaksu. Kuukauden keskilämpötila oli -2,6 astetta eli vajaat puolitoista astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Kylmin joulukuu oli vuonna 2010, jolloin keskiarvo jäi -14 asteeseen ja lämpimin vuonna 2006, jolloin lähenneltiin kahta plusastetta. Kuukauden korkein lämpötila oli neljä astetta nollan yläpuolella ja alin 17 astetta pakkasella. Viime vuoden joulukuussa mittasin 10 asteen ennätyslämmön ja uudenvuoden aattona 2002 paukkui pakkanen -34 asteen hyytävissä lukemissa. Lunta oli enimmillään 14 cm. Tilastoni suurin lumimäärä on vuodelta 2012, jolloin kinoksia oli 37 sentin korkeudelta. Tosin lumen korkeuksia olen mitannut vasta vuodesta 1997 alkaen. Lumisempiakin joulukuita on ollut. Jouluaattona oli lumimittarieni tuntumassa kaksi senttiä valkoista ainetta. Monin paikoin oli maa lumeton, mutta vastaavasti metsässä sai kahlata pahimmillaan lähes puolisääreen ulottuvassa hangessa. Tallatut polut olivat hyvin liukkaat, koska jäätynyt polanne oli suojasäällä saanut vetisen pinnan. Kitkaa ei löytynyt, minkä huomasin minäkin aattoiltana. Alamäessä menettivät nastoitetut suunnistussaappaat otteensa luiskahtaen alta pois. Pahaksi onneksi osui selän alle jäätiköstä esiin pistävä kivi. Nyt on pidettävä liikunnan suhteen jonkin aikaa matalaa profiilia. Jouluaaton alin lämpötila oli -3 astetta ja ylin +3. Kylmin jouluaatto oli vuonna 2010, jolloin pakkasta oli 31 astetta. Tuolloin jäi lämpötila ylimmilläänkin -23 asteeseen. Vuosina 2006 ja 2013 noteerattiin jouluaaton lämpöennätys eli viisi astetta plussaa. Aaton suurimman lumimäärän osoittivat lumimittarini vuonna 2002. Tällöin lumen pinta oli 35 sentin korkeudella. Vuodesta 1981 lähtien olen noteerannut kuusi lumetonta jouluaattoa. Ennen mittarien käyttöönottoa oli yleisin merkintä jouluaaton kohdalla ”vähän lunta”. Kuluneen vuoden päivittäisten maksimilämpötilojen keskiarvo oli 8,5 astetta. Vuonna 2000 se oli 9,8 ja 1987 vain 5,1 astetta. Sinä vuonna rikottiinkin talvella pakkasennätyksiä ja lähes koko kesä paleltiin. Alkutalvi on hyydetulvien luvattua aikaa. Riski alkaa kasvaa jo marraskuun lopulla ja jatkuu niin pitkälle, että loputkin joet saavat yhtenäisen jääkannen. Kovalla pakkasella nopeasti virtaavan joen pinnalle ei muodostu jäätä, vaan veden lämpötila laskee pyörteilyn ansiosta pohjaa myöten tasaisesti nollan tuntumaan, ennen pitkää sen alapuolelle. Alijäähtynyt vesi ei loputtomiin pysy nesteenä, vaan alkaa koko joen syvyydeltä muodostua hyyteeksi eli jääsohjoksi, joka hidastaa virtausta. Yläjuoksulta tulee koko ajan lisää vettä, joka levittäytyy uoman molemmin puolin, koska joki ei vedä. Vesi voi nousta parikin metriä ja kastella rakennuksia. Tulvavaara poistuu yleensä joen jäädyttyä. Sitä ennen voidaan hyydepatoja yrittää purkaa räjäyttelemällä. Juha Nikulainen