Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Tapetilla vaiettu kappale Suomen historiaa

Mänttäläissyntyinen, nykyisin Tampereella asuva keräilijä Arto Huhtinen on kerännyt neljän vuosikymmenen ajan autenttista aineistoa fasismin synnystä Suomessa ja maailmalla. Hänen valtavasta kokoelmastaan on esillä Mäntän kirjastossa vain murto-osa. –Tämä näyttely kertoo yhden aikakauden poliittisesta koneistosta. Esittelen rotuoppia kannattavan aatteen syntyä Suomessa ja Adolf Hitleriä , hänen vaalipropagandaansa ja hirmuhallintoaan Saksassa ja sen leviämistä Eurooppaan ja muualle maailmaan. Aineistona on pitkälti liittoutuneiden tuottamaa vastapropagandamateriaalia. Näyttelyssä on muun muassa Walt Disneyn ja Charlie Chaplinin parodiaelokuvien julisteita, Huhtinen valottaa. Huhtinen on vuosien ajan hankkinut aitoa tavaraa, vaalimateriaalia, kirjeitä, mainoksia, elokuvajulisteita, kortteja ja monenlaista sota-ajan tuotetta, kuten sota-aiheisia pelejä, keräilykortteja ja aikakauslehtiä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Ja sitä löytyy myös Suomesta. Emme suinkaan olleet mitään pulmusia, vaikka aiheesta on tavallisesti mieluummin vaiettu kuin keskusteltu. Näyttelyn tunnuslauseena on 1700-luvulla eläneen irlantilaisen filosofin ja valtiomiehen Edmund Burken tunnettu mietelmä hyvästä ja pahasta. –Se on se, että pahuuden voittoon tarvitaan vain se, etteivät hyvät ihmiset tee mitään. Olen miettinyt niin monelta kantilta sitä, mikä sai fiksun kansan, kuten saksalaiset, lähtemään mukaan sellaiseen huijaukseen kuin Hitler masinoi. Hän oli maahanmuuttaja ja kotoisin Itävallasta. Saksan kansalaisuuden hän sai vasta vuonna 1932. Heti tämän jälkeen hän asettui ehdokkaaksi presidentinvaaleissa ja sai peräti 13,5 miljoonaa ääntä. Manipulaation avulla hän vei kansaa, vetosi saksalaisten isänmaallisiin tunteisiin. Huhtinen pitää fasismia hävinneiden ja katkerien ihmisten aatteena. Saksalaiset olivat katkeroituneet ensimmäisen maailmansodan tappiosta ja pelkäsivät Venäjällä nousevaa kommunismia. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Kun Eurooppa alkoi nousta sodan raunioilta 1920-luvulla, Saksassa koettiin, että Versailles’ssa oli saatu häpeärauha, josta piti saada revanssi. Hitler kirjoitti kaikesta aivan avoimesti. Hänen missionsa oli hävittää juutalainen kansa, tuhota sosialismi ja kostaa se, että ympärysvallat tuomitsivat Saksan yksin sotasyylliseksi 1919 ja pistivät sen maksamaan isot sotakorvaukset. Hitlerillä oli rajuja tavoitteita, ja on hämmentävää, että kaikki lähtivät niihin mukaan. –Yksi natsi-ideologi, jota olen tutkinut lähemmin, on Reinhard Heydrich , joka eteni nopeasti Preussin Gestapon johtoon ja myöhemmin keskusturvallisuusviraston ensimmäiseksi päälliköksi vastaamaan koko Gestaposta, tiedustelupalvelusta, rikospoliisista ja tuhoamisryhmä Einsatzgruppesta. Siellä oli hirveää vihaa, joka kohdistui erityisesti juutalaisiin mutta myös kommunisteihin, vammaisiin ja romanikansaan. Heydrich suoritti laskelmia, paljonko Euroopassa oli juutalaisia tuhottavaksi. Ja kaiken aikaa mies hoiti perhettään nuhteettomasti ja harrasti oopperaa. Näyttelyn Huhtinen kokee historian pysäyttämiseksi. Hän on laatinut jokaiseen näyttelyesineeseen lyhyen kertomuksen, jonka jaksaa lukea. – Erityisen mielenkiintoisena pidän aineistoa, joka koskee suomalaista IKL:ää ja natsiaatteen ilmenemistä meillä. Enää ei ole niin helppoa saada Suomi-aiheita. Täytyy tietää, mitkä asiat liittyvät toisiinsa. Meillä ei esimerkiksi juuri puhuta luovutetuista juutalaisista, mutta kyllä antisemitismiä oli. Luovutettujen määräkin oli ilmeisesti suurempi kuin julkisuudessa on esitetty. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Tuon näyttelyllä esiin, miten fasistinen aate lopulta kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja millaisia rangaistuksia siitä sai. Mussolinin teloituskuvia esimerkiksi sensuroitiin muualla, mutta Suomessa ne julkaistiin sellaisinaan, ja ne ovat myös täällä nähtävillä. Keräily on saanut Huhtisella uusia ulottuvuuksia erilaisten verkkoyhteisöjen kautta, kun tietoja voi vaihtaa kotikoneella. Huhtisen laaja kokoelma sisältää muitakin aihepiirejä kuin poliittista aatehistoriaa. –Olen kerännyt lähes kaiken saatavilla olevan Tuntematon sotilas -filmatisoinneista, ja tämän kokoelman olen testamentannut tyttärenpojalleni. Olen pakannut kaiken tiiviisti ja pistänyt pimeään säilytykseen, jotta se on käytettävissä vuonna 2055 näyttelyä varten, kun Tuntemattoman ensimmäisestä elokuvaversiosta tulee kuluneeksi sata vuotta. Tyttärenpoikani täyttää tuolloin 50 vuotta, ja jo nyt hän suunnittelee juhlaan puhetta ja kyselee innokkaasti Suomen sotahistoriasta kaikenlaisia yksityiskohtia. Huhtisen fasismia käsittelevään näyttelyyn voi käydä tutustumassa Mäntän kirjastossa 31. elokuuta saakka. Katso lisää kuvia tästä: