Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Suomi lahjapakettina Stalinille 21.12.1939

Kun Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin juhli 60-vuotissyntymäpäiväänsä 21.12.1939 piti puna-armeijan viimeinkin vallata Suomi ja luovuttaa maamme lahjana neuvostojohtajan käsiin. Yritys oli kova, mutta huonosti onnistuttiin. Pakettinarut katkeilivat pahasti, eikä lahjan antamisesta tullut kerrassaan mitään. Sen sijaan Suomen armeija alkoi monin paikoin paketoimaan vihollisjoukkoja motteihin pitävin nyörein. Maanpetturi Otto Ville Kuusisen kansanarmeijan joukot odottivat turhaan Helsingin paraatiaan. Laatokan pohjoispuolen mottitaisteluista kertoo venäläinen Anatoli Gordijenko kirjassaan Kuoleman divisioona . Teos perustuu motitetussa 18. jalkaväkidivisioonassa palvelleen politrukin päiväkirjaan. Sisältö on hyytävää luettavaa. Punaupseeri ei kaihda tuomasta esiin puna-armeijalaisten kärsimyksiä. Hän kritisoi voimakkaasti omaa sodanjohtoaan. Lemetin-motissa piti taisteltaman viimeiseen mieheen asti. Apua kyllä aina luvattiin, mutta sitä ei koskaan saapunut. Voitte kuvitella kuinka pahassa jamassa neuvostosoturit motissa olivat, kun Gordijenkon kirjan mukaan joutuivat pahimpaan nälkäänsä keittelemään oman nahkavyönsä kappaleita!? Suuria olivat kärsimykset myös suomalaissotureilla, mutta he tiesivät tarkasti minkä vuoksi taistelivat. Toisin oli puna-armeijalaisilla, jotka joutuivat pohtimaan syitä miksi palelivat ja näkivät nälkää Suomen lumisissa korpimetsissä. Heidät oli valhepropagandalla saatu innolla sotaan vapauttamaan Suomen köyhälistöä kartanonherrojen ikeen alta, mutta into laantui pian kovaan vastukseen, lumeen ja pakkaseen. Kartanoita näkyi vähän, mutta siistejä tavallisia suomalaisia asuintaloja sitäkin enemmän. Pekka Parikan ohjaamassa ja Antti Tuurin käsikirjoittamassa Talvisota -elokuvassa kauhavalaisten komppanianpäällikkö toteaa, että meiltä voidaan kyllä vaatia pitäjäkaupalla maata, mutta paha on tulla ottamaan. Sen kokivat konkreettisesti sadat tuhannet puna-armeijan sotilaat. Pertti Rampanen