Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Olisiko nyt peruskoulujen ja lukion vuoro?

MIELIPIDE Aamulehti (11.4.2017) listasi kirjoituksessaan Pirkanmaan sisäilmaongelmaisia kouluja. Artikkelissa esitetyt tiedot perustuivat kuntien omiin ilmoituksiin. ”Sisäilmaongelmaton” koulu tarkoitti, ettei koulussa ainakaan tällä hetkellä ole tutkimustuloksin osoitettuja ja/tai toimenpiteitä vaativia ongelmia. Mänttä-Vilppulan koulut, Kolhon koulu (luokat 1-6), Koskelan koulu (luokat 7-9), Savosenmäen koulu (luokat 0-6), Vilppulankosken koulu (luokat 1-6) ja Vilppulan yhteiskoulu (luokat 7-9), olivat kaikki sisäilmaongelmattomien listalla. Mänttä-Vilppulassa siis koulukiinteistöjen osalta kaikki hyvin! Vai onko sittenkään? Artikkelissa Koskelan koulu luokkien perusteella tarkoittanee Koskelan yläkoulua, jonka kanssa samassa rakennuksessa toimii myös Mäntän lukio, joka puuttui listalta kokonaan. Koskelan yläkoulu toimii tällä hetkellä viidessä eri rakennuksessa: päärakennus, ns. Kompus-talo, Taidetalo, erillinen liikuntasali- ja ruokalarakennus sekä teknisen työn tilat Savosenmäen koululla. Näistä rakennuksista kolme on myös lukion käytössä: päärakennus, Taidetalo sekä ruokailu- ja liikuntatilat. Koko Koskelan yläkoulussa ja Mäntän lukiossa opettamani ajan, nyt kuudetta vuotta, yksittäiset opettajat ovat kärsineet sisäilmaoireista. Vaikuttaa, että oireilua ei ole otettu riittävän vakavasti ja ongelman on ajateltu olevan korvien välissä tai liittyvän opettajien kotien kuntoon. Oireilu on tyypillisesti sisäilmaongelmiin liittyvää ja helpottaa pidemmillä lomilla kotioloissa: pitkittyneitä hengitystieoireita, keuhkoputkentulehduksia, poskiontelontulehduksia, hillittömiä yskänkohtauksia, kurkun karheutta, äänen menetystä, päänsärkyä, väsymystä, iho-oireita, nivelten arkuutta. Oireet ovat vaatineet rankkaa lääkitystä antibiooteista astmalääkkeisiin ja kortisoniin. Useampi opettaja on liittynyt oireilijoiden joukkoon. Pitkittyneet, toistuvat sairauslomat, sijaisten palkkaaminen ja erityisjärjestelyt työtilojen suhteen ovat tulleet maksamaan kaupungille jo pitkän pennin. Taidetaloon rakennettiin kesällä 2016 koneellinen ilmastointi, jonka tavoitteena oli parantaa sisäilman laatua, vähentää hiilidioksidin määrää ja hajuja sisäilmasta. Kuinkas kävikään: pääkoululta evakossa olleen opettajan oireilu alkoi uudelleen heti syksyllä vaikka edelliset kolme vuotta ilman ilmastointia oli sujunut normaaleita talvivilustumisia lukuun ottamatta sairastelukierteettä. Musiikkiluokan käyttöön ottaminen alakerrassa ei onnistunut kahden evakkovuoden jälkeen; luokan lattiaa ei ilmastointiremontin yhteydessä avattu ja tutkittu, vaikka tarkoitus oli. Talojen rakenteita ei muutenkaan ole tutkittu pintaa syvemmältä homekoiran merkkaamista ongelmakohdista huolimatta, sisäilmanäytteiden otto ei ole johtanut toimenpiteisiin. Kompus-talon tilanne on kaupungin näkökulmasta myös haastava sisäilmaongelmineen. 70-luvulla rakennetun rakennuksen vesiputkisto alkaa olla elinkaarensa päässä. Päärakennusta on viimeksi remontoitu 90-luvun alkupuolella. Rakennusten ongelmat alkavat kasaantua ja räjähtävät hetkenä minä hyvänsä käsiin. Rakennuksia tärkeämpää on tietysti suhtautuminen ennen kaikkea lasten ja nuorten terveyteen. Kaupungin tulisi pikaisella aikataululla toteuttaa luvattu sisäilmakysely Koskelan yläkoulun ja Mäntän lukion opiskelijoille ja ryhtyä vakavasti miettimään toimenpiteitä kiinteistöissä työskentelevien lasten, nuorten ja aikuisten terveyden turvaamiseksi. Ilmaantuvien ongelmien kalliiden korjausten tai paikkaamisten sijasta pitäisi saada aikaan pitkäaikainen ratkaisu Koskelan yläkoulun ja Mäntän lukion sisäilmaongelmiin. Ratkaisuna nykyiseen, useampaan rakennukseen hajautetun koulunpitoon voisi olla joko kaupungin yläkoulujen ja lukion yhdistäminen saman katon alle tai yhtenäiskoulun rakentaminen Mänttään, jolloin saman katon alla olisivat luokat esiopetuksesta lukioon. Yhdessä rakennuksessa toimiminen toisi mukanaan runsaasti synergiaetuja ja mm. joustavuutta yhteistyöhön, työjärjestysten tekemiseen, tilojen hyödyntämiseen jne. Uuden, ajanmukaisen koulun rakentamista ns. elinkaarimallilla pitäisi vakavasti tutkia. Elinkaarimallissa kaupunki toimii rakennuksen tilaajana ja käyttäjänä ts. kaupunki vuokraa rakennuksen käyttöönsä esim. 15–30 vuodeksi, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa toimittaja sopimuksen mukaan. KMV-lehden mukaan (10.10.2013) Sarapuiston ja Kirkonpellon päiväkotien sisäilmaongelmia selviteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2009. Kesti viisi vuotta ennen kuin Sarapuiston rakennus meni käyttökieltoon vuonna 2014. Uusi päiväkoti lienee käyttövalmiina syksyllä 2017 ja väistötiloissa olleet lapset opettajineen ja hoitajineen pääsevät muuttamaan uusiin, terveisiin tiloihin. Vihdoin! Kuinka kauan toimeen ryhtyminen ja asioihin vakavasti suhtautuminen nyt kestää? Asian ei pitäisi olla päättäjille enää mikään yllätys. Olisiko nyt peruskoulujen ja lukion vuoro? Leea Lundell, Mänttä-Vilppulan opettajien paikallisyhdistyksen pj, tuleva kuntavaltuutettu, Vihreät