Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kivi on patsaansa ansainnut

Taidekaupunkimme keskeisellä paikalla valvoo Wäinö Aaltosen mietiskelevä Aleksis Kivi -patsas. Myös Helsingistä löytyy keskeiseltä paikalta Aaltosen Kivi-patsas, tosin paljon suurempi ja taiteellisesti valjumpi. Kivi oli suuri kirjailija. Hänen elämänvaiheensa ja tuotantonsa on läpikaluttu. Silti Kiveen palataan yhä uudelleen. Oman tulkintansa hänestä ovat esittäneet muun muassa Eino Leino ja V.A. Koskenniemi . Uusimpia tulkintoja ovat tehneet esimerkiksi Veijo Meri ja viimeksi mänttäläistenkin hyvin tuntema historioitsija Teemu Keskisarja . Raoul Palmgren klassikoksi kohonneessa Suuri linja -pamfletissaan vuodelta 1948 piti Kiveä ”hyisen pohjoisen sivistyksen uhrina” mainiten saman kohtalon kokeneina Kaarlo Kramsun , Eino Leinon ja Katri Valan . ”Näin on porvaristo valtakaudellaan kohdellut suurimpia runoilijoitaan”, huomauttaa Palmgren haastavasti. ”Suomalaisen miehen on helppo tunnistaa Jukolan Jussin toksisessa maskuliinisuudessa itsensä.” Keskisarja puolestaan aivan oikein on päätynyt huomioon, että mikään ressukka Kivi ei kuitenkaan ollut. Ansiotyön kaltaiseen turhuuteen hänen ei tarvinnut käyttää aikaansa, suosijoita riitti vaikutusvaltaisissa piireissä, ja fennomaanit tarvitsivat häntä kielemme herättämiseksi kansalliseen nousuun. Löytyipä yhteiseloon suojeleva nainenkin. Sattui vain vähän onnettomasti, että Suomessa 1860-luvulla fennomaanien piirissä oli vain savolaista huumoria ymmärtävä tosikkomainen kriitikko August Ahlqvist , joka ei voinut tajuta Seitsemän veljeksen laajempaa aina Miguel de Cervantesista lähtevää universaalimpaa komiikkaa. Myötäelävä Kivi näki ihmisensä. Suomalaisen miehen on helppo tunnistaa Jukolan Jussin toksisessa maskuliinisuudessa itsensä. ”Niin sinkoilee täällä miehen aatos: ja ken taitaa viskellä verkkoja sen teille.” En ole aivan varma suurmiespatsaiden tarpeellisuudesta tasavallan kasvattina, en ainakaan ratsastajapatsaiden. Kenties kuitenkin kelpo haitaristille Pedro Hietaselle tulisi suoda se muovinen ratsastajapatsas Jaalan keskustaan, jota hän vaatimattomasti on esittänyt. Mutta Mäntän Kivi-patsaasta olen ylpeä. Kivi on hienon kubistisen patsaansa ansainnut, ja on elähdyttävää, että sellainen on kotikaupungissamme tänäkin Aleksis Kiven päivänä.