Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Tamminiemen Sahalla ja Höylällä pieni hiilijalanjälki

Palkinnon saamiseen sahan yrittäjä ja omistaja Marko Tamminiemi , 50, arvelee vaikuttaneen sen, että Tamminiemen Saha ja Höylä oli Suomen Sahayrittäjät -yhdistyksen ensimmäinen jäsenyritys, joka otti käyttöön Lähipuu-tuotemerkin. Sahalla pieni hiilijalanjälki Käytännössä lähipuu-asia tarkoittaa sitä, että sahan raaka-aine tulee läheltä. Valtaosa tukeista ostetaan suoraan paikallisilta metsänomistajilta ja jonkin verran puunhankinnassa hyödynnetään myös omia metsähakkuita. Tamminiemen itsensä lisäksi töissä vakituisesti on yksi paikallinen työntekijä. Sahatavara myydään suurimmaksi osaksi lähelle. Nämä asiat kun laskee yhteen, niin se tarkoittaa todella pientä hiilijalanjälkeä. Sahan yhtenä toimintaideana on, että tuotteiden valikoima on suuri. Sahan tuotevalikoimassa on kaikki sahattu, höylätty ja kyllästetty puutavara, levy- ja rautakauppatuotteita ei valikoimassa ole. – Jos yhtenä vuonna ei mene paneelia ja toisena ei juurikaan runkotavaraa tai kolmantena ei myydä yhtään terassilautoja tai osteta klapeja, niin emme kuitenkaan ole yhden tuotteen varassa, kertoo Tamminiemi. Vuoden 2019 Sahayrittäjä -palkinto luovutettiin lauantaina 8. helmikuuta Suomen Sahayrittäjät -yhdistyksen perinteisessä iltagaalassa, joka järjestettiin tällä kertaa Tallinnassa. Yksi Suomen vanhimpia sahoja Tamminiemen Saha ja Höylä Vilppulassa on Suomen vanhimpia saha-alan yrityksiä. Tänä vuonna on sahan 103. toimintavuosi. Sahalla menee tänä päivänä tuotannosta läpi 1 000 kuutiota tukkia vuodessa, siitä saadaan noin 500 kuutiota sahatavaraa ja siitä puolet on höylättyä. – Tänä päivänä sahataan pääasiassa kuusta. Pelkkahirsiä tehdään sekä männystä että kuusesta. Pelkkahirret tekevät sahan liikevaihdosta nykyisellään jo yli kolmanneksen. Koivua sahataan hieman, kertoo Tamminiemi. Tamminiemi kertoo, että katselee tulevaisuuteen luottavaisena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on sahalla investoitu lähes kaikki mahdollinen. Vuonna 2009 tehtiin uusi katos sahalle ja 2010 hankittiin uudet koneet. Lisäksi on hankittu uusi kuorma-auto ja kurottaja sekä uusi tukkikärry traktoriin. Veri veti jatkamaan perheyritystä Marko Tamminiemi on sahuri jo neljännessä polvessa. Hänen vetovastuunsa alkoi vuonna, 1993, kun sahateollisuusteknikon paperit olivat tuoreena taskussa. Hänen isoisänsä isoisä alkoi sahaustoiminnan tilan omalla sahalla vesivoimalla toimivalla sahalla vuonna 1917. Alun perin maatalouden lisäelinkeinona tilalla ollut sahaus muuttui päätoimiseksi 1970 luvulla, kun nykyisen yrittäjän isä, Seppo Tamminiemi luopui maataloudesta ja myllytoiminnasta ja keskittyi pelkästään sahaukseen ja höyläykseen. – Tekninen piirtäminen kiinnosti ja minusta olisi voinut tulla suunnittelija tai arkkitehti. Nuoresta lähtien olin kuitenkin ollut kesätöissä tällä sahalla ja veri veti lopulta jatkamaan perheyritystä, kertoo Tamminiemi. "Veri veti lopulta jatkamaan perheyritystä." Marko Tamminiemi