Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Elämä on mukavampaa suu hymyssä - Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski uudistaa matkailua

Kehitysjohtaja Päivi Viherkosken elämänohje kuuluu: – Elämä on mukavampaa suu hymyssä kuin suu mutrussa. Ja kokemuksesta tiedän, että kaikesta selviää! Viherkoski on yksi keskeinen vaikuttaja Mänttä-Vilppulan nousussa Taidekaupunkina. Hän on ollut uudistamassa Serlachius-museoita 2000-luvun. 60 vuotta täyttyy sunnuntaina Sunnuntaina 31. toukokuuta 60 vuotta täyttävä Viherkoski on juuriltaan Vilppulasta. – Vanhempani syntyivät Vilppulassa ja perustivat perheen Kolhoon. Isä oli kuulemma aloittamassa työt Mäntän tehtaalla, mutta Mäntässä oli tuolloin kova asuntopula, eikä asuntoa perheelle järjestynyt, joten koko perhe muutti Helsinkiin. Tämä kaikki tapahtui lähes 10 vuotta ennen syntymääni. Perhe muutti Hämeenlinnaan ja vanhemmat perustivat elintarvikeliikkeen. Viherkoski kävi Hämeenlinnan yhteiskoulussa keskikoulun ja lukion. – Koulunkäynti oli minusta hauskaa ja vaivatonta, kunhan ei tarvinnut juosta hiki päässä voikkatunneilla tamburiinin tahtiin. – Harrastin pianonsoittoa varsin tosissani, olin siitä todella innostunut, kunnes lopetin sen kuin seinään, kun soitonopettajat alkoivat patistella siitä minulle ammattia. Ahmin kirjoja ja olin varmasti lukenut Hätilän kirjaston lastenosaston kaikki kirjat. Koulussa pidin eniten suomenkielestä. Sanoilla leikittely ja tarinoiden kirjoittaminen oli ja on hauskaa. Viherkoski suunnitteli arkeologin uraa mutta vaihtoi pääainetta Turun yliopistossa. –Hakeutuminen arkeologiaa opiskelemaan johtui varmaankin siitä, että olin varsin kiinnostunut egyptologiasta tuolloin. Mutta aika pian opintojen alettua vaihdoin pääainetta ja koko aineyhdistelmääni enemmän museoalalle sopivaksi. Museoalalla oli luvassa paremmin töitä kuin arkeologina. – Työskentelin Turun yliopiston alaisessa Maaseudun kehittämiskeskuksessa, jossa kehitin matkailua Suomessa ja Baltiassa. Ennen Serlachiusta olin Pirkanmaan liitossa ja vedin siellä Pirkanmaan maakunnallista matkailun kehittämistä ja yhteismarkkinointia. Tuossa tehtävässä tulin 2000-luvun alussa arvioimaan nykyisen Gustaf-museon museoksi muuttamiseen tähtäävää hanketta, sillä säätiö oli hakemassa liitolta hankkeeseen rahoitusta. – Saavuin Mänttään, tulin valkoiseen taloon ja ihastuin rakennukseen, hankkeeseen ja Mäntän tarinaan. Ei kulunut kuin vajaa pari vuotta kun löysin itseni täältä museolta näyttelysuunnittelijana. Kuopuksen päätyminen lähelle sukujuuria hämmästytti äitiäni ja sisaruksiani. Kehitysjohtajalla laaja toimenkuva Viherkoski kuvaa työtään: – Kehitysjohtajana vaalin museoiden brändiä, johdan viestintää ja palveluiden laatua ja tuotekehitystä. Olemme siitä erikoinen museotoimija, että yksi strategiamme tunnustettu kivijalka on matkailutoiminnassa. Tämä johtuu tietenkin sijainnistamme. – Viime vuosina paljon aikaa on vienyt huimasti kasvaneen museomme sisäisten prosessien kehittäminen, myynnin ja markkinoinnin järjestelmien kehittäminen ja nyt olen juuri käynnistänyt museoidemme ympäristöjohtamisjärjestelmähankkeen. – Työni vie maailmalle matkanjärjestäjätapaamisiin, lähinnä Eurooppaan ja Kaukoitään. Tunnustelen museoidemme ja suomalaisen kulttuurimatkailun vastaanottoa kansainvälisessä matkailukentässä. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä tuloksia ei nähdä heti. – Nyt kokonaisnäkemys on selkiytynyt, mikä kehityssuunta Serlachius-museoiden on syytä ottaa kansainvälisessä matkailussa, millaisia tuotteita tarvitaan millekin markkinoille ja mitkä markkinat ovat kiinnostavimmat. Mitä asioita nostat esiin tärkeimpinä käännekohtina Serlachiuksella? – Gustaf-museo oli uudistamassa museokenttää innovatiivisilla, tarinallisilla näyttelyillään ja palveluilla. Göstan taidemuseon laajennus oli toinen merkkipaalu: kohteemme sai lisää tilaa, mutta mikä vielä tärkeämpää, se sai uutta sisältöä Pauli Sivosen johdolla toteutetusta sisällöllisesti tinkimättömästä näyttelypolitiikasta, johon otettiin nykytaide vahvasti mukaan sekä arkkitehtuurista ja laadukkaista ravintolapalveluista. – Pystyimme aloittamaan todellisen matkailukeskuksen kehittämisen, keskuksen, jossa tarjoamme erilaisia palveluita eri kohderyhmille helposti ostettavina kokonaiselämyksinä ja palvelupaketteina. Asiakkaamme tutkitusti arvostavat eniten kokonaisuutta jota tarjoamme: tasokkaat, monipuoliset taidenäyttelyt, historia- ja luontoelämykset, hyvä ruoka ja kuljetuspalvelut samassa paketissa. Yksi tärkeä osatekijä on laatu; uudet asiakkaamme hämmästelevät aina sitä, miten näin laadukas kohde voi sijaita keskellä metsää. Miten matkailu muuttuu koronan vuoksi? Serlachius-museot avaa kesäkuun alussa koronasulun jälkeen. –Juuri tällä viikolla julkistetun tutkimuksen mukaan 3 miljoonaa suomalaista aikoo matkailla, 2 miljoonaa heistä ei ole päättänyt vielä minne, mutta suurin osa matkustaa nyt kotimaassa. Uskon, että Serlachius-museoiden matkailukesästä tulee niin vilkas kuin kävijärajoitusten vuoksi on mahdollista. – Kun koronasta päästään, matkailu maailmalla palaa hiljalleen entiselleen. Vain työajan matkailu pienenee, sillä korona-aika on opettanut meidät neuvottelemaan verkossa. Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu kasvaa entisestään; turvallisuudesta tulee yksi tärkeimpiä matkakohteen valintaan vaikuttavia tekijöitä. – Pitkällä tähtäimellä uskon ilmastonmuutoksen vaikuttavan lähimarkkinoiden kasvuun. Meille kiinnostavin alue on Ruotsi, jossa on paljon kulttuurinnälkäisiä matkailijoita. Tähän kannattaisi koko Pirkanmaan tarttua ja meidän pitäisi kehittää tuotteita Ruotsin markkinoille. Suomen matkailun kehittämisessä Ruotsin markkina on jäänyt viime vuosina liian vähälle huomiolle. Lapsenlasten kanssa leikitään Viherkoski ehtii harrastamaan, vaikka on kiireinen. – Lapsuudesta on säilynyt intohimo kirjoihin ja kiinnostus historiaan. Musiikkiharrastus on nykyään aktiivista kuuntelua pienissä ja suurissa konserteissa. Kuntoilua harrastan väkisin. – Pikkutypyt pitävät mummin tehokkaasti leikkimässä. Jos olisi aikaa, aloittaisin sukututkimuksen; asiakirjojen tutkimisessa tarvittava vuosisatoja sitten käytettyjen vanhojen käsialojen tulkintataito lienee opintojen jäljiltä tallella. – Kiinnostuksen kohteenani on historia muodossa jos toisessa, erityisesti muodin ja asumisen historia sekä design. Synttärisuunnitelmat uusiksi Korona sotki syntymäpäiväjuhlan suunnitelman. – Oli tarkoitus juhlia lähimpien sukulaisten ja ystävien kanssa. Tapanani on ollut järjestää höpsöt teemabileet; juhlat olisivat vieneet tällä kertaa 60- ja 70-luvuille. Koronan vuoksi tulee juhlittua hiljaisemmin: ensin saarimökillä saunoen ja paljuillen, sitten heti ravintoloiden auettua ulos syömään ihan vain läheisten kesken - hyvää ruokaa ja juomaa, paljon iloa ja puhetta! Syntynyt 31.5.1960 Helsinki mlk. Asuu Mäntässä nykyisen elämänkumppaninsa Esan kanssa. Lähipiiriin kuuluvat tytär Mimmi perheineen ja Esan pojat perheineen. Filosofian maisteri Turun yliopistosta, kulttuurien tutkimus. Serlachius-museoiden kehitysjohtaja. Lähes 30 vuotta matkailun kehittämis- ja markkinointitehtäviä eri puolilla Suomea, Ennen Serlachius-museoita Pirkanmaan liitossa. Vapaa-aikaa viettää mieluiten läheistensä parissa kotona Mäntässä ja Tampereella, saaressa mökkeillen tai matkoilla. Toivoisi, että olisi enemmän antaa aikaa lastenlapsille. Kiinnostuksen kohteenani on historia muodossa jos toisessa, erityisesti muodin ja asumisen historia sekä design.