Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Porkkarin Pirreiltä apua nuorten kasvatukseen

Jokaisella kerralla on paikalla Pihlajalinnan perhetyöntekijä Piritta Lahtinen ja Juupajoen kunnan vapaa-aikaohjaaja Piritta Pasuri . ”Porkkarin Pirreiksi” itseään kutsuvat asiantuntijat tarjoavat vanhemmille neuvoja, mutta tarkoituksena ei ole ohjattu toiminta, jossa vanhemmat kuuntelevat, vaan avoin keskusteluryhmä. – Vertaistuki on paras tuki, ja kun siihen rinnalle tulee ammattilaisten apu lähelle, niin se hyödyttää vielä enemmän, Juupajoen kunnan hyvinvointijohtaja Anne Tuovila selventää. Mahdollisia asiantuntijavieraita ei mietitty valmiiksi, vaan vanhempien toiveita ja mielenkiintoja haluttiin kuunnella ensin. – Halusimme, että alussa ei olisi liian valmiiksi suunniteltua toimintaa, vaan ensin jutellaan ja tutustutaan rauhassa toisiimme, Tuovila sanoo. Porkkari oli kokoontunut ensimmäisen kerran 24. syyskuuta. Anne Tuovilan mukaan paikalle tulleet vanhemmat olivat sanavalmiita ja avoimia. – Aiheet eivät aina olleet iloisia, mutta lämminhenkisiä keskusteluja riitti puoli tuntia virallista lopetusaikaa pidempään, Piritta Lahtinen toteaa. Nuorison päihteiden käyttö oli yksi puhuttava huolenaihe. Toiveissa olisi, että jatkossa paikalle saataisiin vierailemaan päihdeasiantuntija. Muita puhuttavia aiheita olivat oman arjen askareet lasten kanssa ja omakohtaiset kokemukset avun tarpeista kasvatuksessa. – Kyllähän me tiedämme aika hyvin mitä meidän nuorille kuuluu. Ja tässä on paikalla kaksi työntekijää, jotka tuntevat kunnan lapset ja nuoret erittäin hyvin, Tuovila jatkaa. Keskusteluryhmiä nyt varhaiskasvatukseen ja nuorten kasvatukseen Juupajoen kunta aloitti viime vuonna keskusteluryhmän lapsien vanhemmille Kettulan päiväkodin tiloissa. Virallisesti keskusteluryhmä on tarkoitettu niiden lasten vanhemmille, jotka eivät ole varhaiskasvatuksen parissa, mutta ryhmään on saanut tulla kaikki kiinnostuneet vanhemmat. Kettulan keskusteluryhmä koettiin auttavaksi ja kuntalaiset toivoivat koululaisten vanhemmille samankaltaista keskusteluryhmää. – Haimme valtiolta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen hankerahoitusta, jotta saisimme palkattua kunnalle koulusosionomin. Emme saaneet palkkasummaan riittävää rahoitusta, vaan noin puolet hakemastamme summasta eli 17 000 euroa. Meillä on Juupajoella vakituisesti nuorten kanssa työskentelevä Piritta Pasuri, niin muokattiin hakemusta ja ympättiin vanhempien tukea tarjoava kasvatus hakemukseen, Anne Tuovila kertoo. Porkkari kokoontuu aluksi kokeiluna kolme kertaa joka kuun viimeisenä tiistaina. Hankeraha riittää toukokuulle saakka, jonka jälkeen on mahdollista hakea jatkorahoitusta. Pienessä kunnassa aktiiviset yksittäiset henkilöt saavat paljon aikaan Tutkimusten mukaan nykynuoret eivät luota enää niin paljon viranomaisiin, kuin esimerkiksi heidän vanhempansa, vaan yhteisöihin. Siksi esimerkiksi Porkkarin kaltaisen toiminnan avulla nuorten kasvatukseen voidaan tuottaa kuntalaisille palveluja. – Lastensuojelupuolella se madaltaa kynnystä, kun minä lähden työntekijänä jalkautumaan perheiden luokse, Piritta Lahtinen kuvailee. – Lapsi saa perheiden kautta parhaiten tukea, ja tätä kautta vanhemmille annetaan keinoja tukemiseen. Tarkoituksena ei ole käydä syyllistäviä keskusteluja, vaan herättää vanhemmissa ajatuksia, hän jatkaa. Juupajoki on onnistunut hyvin tarjoamaan kuntalaisilleen vaihtoehtoisia ja uudenlaisia kasvatukseen liittyviä palveluja. Anne Tuovilan mukaan kunnassa on ollut onnea yhteisen tahtotilan löytymiseen niin kuntalaisten kuin ammattilaisten kesken. Piritta Lahtisen mukaan yksittäisten ammattilaisten motivaatio on tärkeä tekijä toiminnan järjestymiseen. – Siinä mielessä helppoa, että ihmiset tuntevat toisensa eri lailla kuin esimerkiksi Tampereella. Kun lapsen paras on se minkä eteen työskennellään, niin ihmiset saa nopeasti mukaan toimintaan, Tuovila toteaa.