Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Mäntän kirkon juhlakonsertissa soi sunnuntaina Sibeliuksen Finlandia - Huippu-urkuri Matti Pesonen lupaa historiallista konserttia

Mäntän kirkon ranskalais-romanttiset urut otettiin käyttöön juhlakonsertissa vuonna 2003. Konsertissa soitti maan eturivin urkuritaiteilija Matti Pesonen . Mäntän kirkon ensimmäiset urut olivat vuodelta 1928. – Uusien urkujen sointi piti olla uskollinen alkuperäisille uruille. Vuorineuvos Gösta Serlachius kierteli maailmalla kuuntelemassa urkuja ja kävi Pariisissa Notre Damen katedraalissa. Siksi hän tilasi urut maailmankuululta ranskalaiselta Cavaillè-Collilta. Myöhemmin Kangasalan Urkutehdas teki urkuihin pari kertaa muutoksia. – Uusien urkujen hollantilainen rakentaja J.L. Van den Heuvelin oli ranskalaisrakentajan "perillinen". Sointi-ihanteena uusiin urkuihin olivat Notre Damen urut, ja alkuperäinen sointi saatiin takaisin, Pesonen kertoo. Historiallinen ohjelma Uudet urut olivat 16 vuodessa pölyyntyneet. Yli 1 700 pilliä puhdistettiin perusteellisesti tänä syksynä. Sunnuntaina 17. marraskuutta Pesonen pitää juhlakonsertin, jonka ohjelmisto on täysin erilainen kuin avajaiskonsertissa. Ohjelmassa kuullaan Edvard Griegin (1843–1907) Preludi Holberg-sarjasta op. 40, Aamutunnelma Peer Gynt-sarjasta op. 46, Frédéric Chopinin (1810–1849) Etydi F-duuri op. 25 nro 3, Etydi cis-molli op. 25 nro 7, Etydi c-molli op. 10 nro 12 (Vallankumous), Marcel Duprén (1886–1971) Preludi ja fuuga g-molli op. 7 nro 3, Matti Pesosen (1950-) Partita Täältä puolehen ylhäisen maan ja Jean Sibeliuksen (1865–1957) Finlandia. – Griegin ja Sibeliuksen teokset ovat sovituksiani orkesterisävellyksistä. Uruthan ovat kuin yhden soittajan sinfoniaorkesteri. Maailman ehkä kuuluisin urkurakentaja, ranskalainen Aristide Cavaillé-Coll (1811–1899) rakensi soittimensa jäljittelemään nimenomaan sinfoniaorkesterin sointia, ja Mäntän kirkon urut on rakennettu juuri Cavaillé-Collin sointi-ihanteen mukaan. – Pianomusiikkiakin on mahdollista soittaa uruilla, kuten Chopinin etydien kohdalla voidaan havaita. En ole kuullut yhdenkään suomalaisen urkurin vielä soittaneen uruilla niitä ikinä missään. Ehkä tässä konsertissa tehdään siis jonkinlaista historiaa! Elokuussa soitin näistä etydeistä kaksi Helsingin Kallion kirkon Taiteiden yön urkumaratonissa. Silloin Vallankumousetydi puuttui vielä ohjelmasta, Pesonen valottaa. Mäntän urut ovat persoonallinen soitin Mäntän kivikirkon uruissa on 30 äänikertaa ja pillit sijaitsevat paisuntakaapeissa urkuparven molemmilla sivuilla. – Kaikki urut ovat yksilöllisiä. Mäntän kirkon urut ovat omassa lajissaan persoonallinen soitin. Sen sointi on hyvä, pehmeä ja lämmin. Kun pillit ovat kaapeissa, voi säestäjä laittaa kaikki äänikerrat päälle, eikä laulajan ääni peity, kun paisuntakaappien ovet ovat kiinni. Musiikillista tehokkuutta uruissa riittää kivikirkkoon. Matti Pesonen oli urkuasiantuntijana kanttori Sami Salomaan kanssa testaamassa urkuja J.L. Van den Heuvelin urkurakentamossa Hollannissa ennen kuin ne kuljettiin rekalla Suomeen. Urut siunattiin käyttöön juhlavasti ensin messussa ja illalla avajaiskonsertilla, jota ennen seurakunta vastaanotti tervehdyksiä. Mäntän kaupungin tervehdyksen toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila . – Me kaupunkilaiset olemme aina olleet ylpeitä kirkostamme. Mäntän kirkko on taideteos, uudet urut ovat piste iin päälle, hän kehui. Kirkon urkujen hankinta oli niin suuri asia, että Mäntän seurakunta julkaisi Monin kerroin äänessä -kirjan vuonna 2003. Sen toimitti Teemu Paarlahti . KMV-lehden verkkosivuilla pääsee seuraamaan suorassa lähetyksessä Mäntän kirkon urkujen juhlakonserttia vapaaehtoistyön kirkkopyhänä 17. marraskuuta kello 13. Tänä syksynä perusteellisesti puhdistettuja urkuja soittaa maan eturivin urkuri Matti Pesonen Keuruulta. Hän soitti Mäntän kirkon uusien urkujen avajaiskonsertissa toukokuussa 2003. Konsertti kestää noin tunnin. Pesonen tunnetaan erityisesti ranskalaisen urkuromantiikan tulkkina.