Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kuoreveden uhrikirkko ja jyhkeä jättiläiskivi

Längelmäen emäseurakuntaan kuuluneen Kuoreveden kappeliseurakunnan ensimmäinen oma kirkko tai kirkkohuone pystytettiin Kirkkoniemeen todennäköisesti jo 1640-luvun aikana. Historiatietoja ei tästä kirkosta ole säilynyt, joten sen ulkoasun voimme vain kuvitella muiden tuolta ajalta säilyneiden puukirkkojen perusteella. Ensimmäinen kirkko palveli vain vuosikymmeniä Kuoreveden ensimmäinen kirkko ei ehtinyt palvelemaan kuin muutaman vuosikymmenen, kun seurakuntalaiset päättivät purkaa vanhan, huonokuntoisen kirkon ja rakentaa tilalle uuden. Kuoreveden ensimmäinen kirkko purettiin vuonna 1683 ja samalle paikalle nousi uusi, erillisellä kellotapulilla varustettu puinen pitkäkirkko. Perimätiedon mukaan tämä 1600-luvun lopulla rakennettu kirkko olisi ollut paikkakunnan ensimmäinen, lahjoitusvaroin rakennettu kirkko eli uhrikirkko. Rahaa tulvi kirkkoon muualtakin, sillä uskomus oli, että kun lahjoittaa rahaa Kuoreveden uhrikirkkoon, saa monen pahan torjutuksi, oli sitten kyseessä tulipalo, sairaus tai onnettomuus. Uhrilahjoja kirkolle vaaran tai hädän uhatessa Lahjoituksien eli uhrien antaminen kirkolle juonsi juurensa vanhasta tavasta, jossa kirkolle annettiin uhrilahjoja vaaran tai hädän uhatessa paikkakunnan asukkaita. Alun perin uhrilahjoja antoivat lähinnä vain seurakunnan varakkaat säätyläiset. Myöhemmin, 1700- ja 1800-luvuilla, kirkkojen koristamiseen ja rakentamiseen osoitettuja uhrilahjoja antoivat myös muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset. Kuoreveden lisäksi muita uskonpuhdistuksen ajan jälkeisiä uhrikirkkoja olivat muun muassa Pyhämaan Luodon vuonna 1648–1651 rakennettu uhrikirkko. Tällä hetkellä arvellaan uhrikirkkoja olleen maassamme viisi kappaletta. Jättiläisen kivi on jyhkeä siirtolohkare Kuoreveden kirkkoniemessä, parisataa metriä nykyisestä kirkkorakennuksesta pohjoiseen on suuri siirtolohkare, joka kartoissa kulkee joko nimellä Jättiläisen kivi tai Jättiläiskivi. Jyhkeä siirtolohkare sijaitsee niemen kärjessä, ja ilman ympäröivää runsasta puustoa kivi näkyisi kauas Kuoreveden selälle. Kansanperinteen mukaan kirkkoa vihaava jättiläinen oli noussut Mäntänvuoreen ja katsellut sieltä etelään päin. Se näki etäällä niemennokassa kirkon ja vihapäissään heitti sitä kohden kiven aikoen murskata kirkon. Kivi osui kuitenkin hieman harhaan. Kiveä yritettiin siirtää, mutta huonoin tuloksin, muun muassa kirkkoa rakentaneet yrittivät työntää kiveä järveen ja saivatkin sen hiukan liikahtamaan, kunnes kiven päälle lensi pieni harmaa lintunen eivätkä sen koommin saaneet kiveä liikahtamaan. Seidan kaltainen kivi – voimaa ja pyhyyttä Jättiläisen kivestä ei ole tiedossa perimätietoa palvontapaikkana, mutta sijainniltaan ja muodoltaan se on hyvin seidan kaltainen, voimaa ja pyhyyttä uhkuva kivi. Ei liene sattumaa, että kirkon paikka valittiin aikoinaan aivan Jättiläisen kiven tuntumasta. Onhan useita esimerkkejä siitä, että kristinusko sulautti vanhat pakanalliset tavat omiinsa ja otti myös haltuun vanhoja pyhiä paikkoja uuden uskonnon nimissä. "Ei liene sattumaa, että kirkon paikka valittiin aikoinaan aivan Jättiläisen kiven tuntumasta."