Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Heidi Köngäs on Ruoveden vuoden noita

Kirjailija, käsikirjoittaja ja kesäruovesiläinen Heidi Köngäs julistettiin pitkän tuomiokirjelmän saattelemana Ruoveden Vuoden 2019 noidaksi lauantaina Noitakäräjillä. Noidan syntejä luetteli Lieran poika Harri Tastula ja noita Jouni Neste . Köngäs otti tunnustuksen ja noitahatun iloisena vastaan. – Hienoa, että muualta tänne tullut ihminen otetaan huomioon tällä tavalla, vaikka mummoni sukujuuret ovat Ruovedellä. Sekä Sandra -kirjan että itseni vastaanotto on ollut Ruovedellä lämmin. Sandra-kirja on ollut tärkeä siirto itselleni Ruovedelle, ja jos minua ei roviolla polteta, en aio pois lähteä. Ruovesi on syvillä juurissani, Köngäs kommentoi tuoreeltaan. Sandra-kirja on ollut kirjailijalle suuri menestys, samoin siitä tehty näytelmä, jota on esitetty ympäri maata. Sandra-kirjan tapahtumat sijoittuvat Ruoveden Väärinmajalle, lähellä Vilppulan rajaa sisällissodan aikaan. Sanda oli kirjailijan mummo. Köngäksen juuret ulottuvat myös Mänttään. Ruoveden noita on valittu kulttuuriansioitten ja Ruoveden hyväksi tehdyn mittavan talkootyön perusteella vuodesta 1984 alkaen. Tapani Uusiniitty on kirjoittanut kahta lukuun ottamatta noitien valinnan perustelut. Seuraavassa katkelmia pitkästä tuomiosta. – Emme voi muuta nähdä ja huomata kuin että tämä henkilö on todellinen ja ilmeinen noita. Myös hänen liitostansa paholaisen kanssa selkeetä näyttöö kosolti löytyy. Vaihdokkaaksi hänet ilman epäilyttä niin ikään todeta voidaan. Hän näät Tukholmassa äitinsä sisaren tyttärenä syntyi. – Hänen lapsuuden ja nuoruuden kotitanhuitaan ainoostansa sellasista pikkukaupungeista löytyy, joissa isot tehtaat Jumalan luomaa luontoo estotta turmeleen pääsi ja saasteillaan ympäristönsä hiilinieluja täytti. Mäntän, Oxelösundin ja Raahen menneisyys tästä karuu tarinaansa kertoo. – Vapautta, sisaruutta ja tasa-arvoo hän hurjina nuoruusvuosinaan äänekkäästi vaatinut ompi. Kaupallisuutta, syrjintää ja vähempiosasten hyväksikäyttöö vastaan hän niin ikään ponnella räksyttää jaksoi. – Vähemminkin meriitein paholainen suojatyöpaikan omillensa järjestänyt ompi. Siinä mielessä reteet puheet siis tulosta tuotti ja valtiotieteen opiskelija Helsingin Sanomain toimittajakouluun siirtyi ja sitä kautta Hesarin toimittajaksi päätyi. – Toimittajan työ kuiteskin jopa Hesarissa ja sen kuukausiliitteessä niin työlästä ja työllistävää on, että sen ääreltä noituuden ja pahuuden poluille vain harvoin ehtii. Niinpä vanha kehno hänet Yleisradion ammattioppilaitokseen juoni. Jatkossa hän vielä televisioalan opintoja Lontooseen suorittaan pääsi. Näillä keinoin hän lokosan loppusijotuspaikan TeeVee Ykkösen ohjaajajana, tuottajana ja käsikirjoittajana saipi. Tuomio kertasi Köngäksen Ruovedelle saapumisen ja paikkakunnalla vaikuttamisen. – Ensteks alkuun hän muka työnsä takii jotain evakkonäytelmää tänne ohjaamaan saapu. Pian kuiteskin aina luotettavat juoruämmät uumoilla tiesi, että hän täällä jo kesäsiä rokulipäiviään vietti. Ja eipä aikaakaan, kun hänen Väärinmajasta tontin ostaneen kuultiin ja kohtapa sieltä kantautuva vasaranpauke talviasuttavan kesämökin rakennustöitten alkamisesta kerto. – Kesävieraan statuksella eri puolilla Ruovettä niin lukusa määrä kulttuuripersoonia ja taiteentekijöitä loisii, että kuntalaisten perusturvallisuuden järkkymättä vielä yksi ylimääränenkin näiden kummajaisten kiintiöön huoletta lisätä voidaan. Olletikin, jos hän syrjäsessä kolkassa majaansa pitää ja siellä hissukseen pahojaan tekemättä aikaansa viettää. – Tämä röyhkimys kuiteskin sukujuuriaan kaiveleen ryhty ja ihan kirjaan präntätä ilkes, että hän aitoo ruoveteläistä syntyperää ompi. Myös kerätty todistusaineisto tuon väitteen todeksi näyttää. Äitilinjaa seuraten hänen perimänsä syvälle pitäjän menneisyyteen yltää. Senkin se eittämättä toteen näyttää, että hänen geeneissään taipumus noituuteen jyllää. Täten hänen paheellisesta elämästänsä ja suvun hämärästä menneisyydestä myötähäpee myös hurskaitten ja nuhteettomain pitäjäläisten ylle lankee. – Vielä hirveempätä saatiin tuta, kun hän sukunsa varhasempia vaiheita kirjallisista lähteistä penkoon alko. Kunnan pölysiä arkistoja kolutessaan hän näät vaivaisruotujen pöytäkirjat löyti. Niitä nuuskeissaan hän tietään tuli, jotta hänen äidinäitinsä alle kymmenvuotiaana huutolaislapseksi myytiin. Moinen tieto mummokuumeen hänessä puhkeemaan saipi ja hän kirjaa mummostansa rustaamaan ryhtyi. Laitimmaisen temppunsa tämän julkimuksen tehneen tiettään, kun hän kirjansa pohjalta naisasiaa ja rauhan sanaa saarnaavan naisen monologin laati ja sen esityksen Ittipäällä ohjas. Työväentalon tilava katsamo kerta kerran jälkeen ääriään myöten täyttyi, kunneka tämä yltiöpää monologinsa esittäjäin kanssa kiertueelle läksi ja Suomee ristiin rastiin aina pääkaupunkiseutuu myöten samoomaan ryhtyi. Sama hurmoshenki, joka Ittipäällä yleisön valtaansa otti, myös muissa esiintymispaikoissa kansan liikutuksiin saattaa. Tällanen kansanvillitsijä, joka Ruoveden ankeista oloista ja mustasta menneisyydestä paholaisen evankeljumii sille otolliseen maaperään kylvää noitasyyttein pikasesti pysäyttää pitää ja tuomiolle saada. 984 OIVA HERNESNIEMI (kuollut) 1985 SIMO YLÄ-KAUTTU (kuollut) 1986 ELMA URVIKKO 1987 MAUNO TAKALA (kuollut 2018) 1988 EINO PAANANEN 1989 TUOMAS VINHA (kuollut) 1990 LEENA MANNINEN (kuollut) 1991 MARGARETA SARVANA (kuollut 2004) 1992 YRJÖ MAKKONEN 1993 AIVI GALLEN-KALLELA SIRÈN 1994 MAISSI MANNINEN (kuollut) 1995 VÄINÖ MÄKELÄ (kuollut) 1996 ARI TUOMINEN 1997 MIKKO VIRKAJÄRVI (kuollut 2016) 1998 TAPANI UUSINIITTY 1999 KALERVO KAUPPINEN 2000 SEPPO JUUSONEN 2001 SALME LEHTONEN 2002 MAUNO KAUPPINEN (kuollut 2015) 2003 ANTONIA HACKMAN 2004 PAULI BURMAN (kuollut 2012) 2005 MARTTI NIEMINEN 2006 ALLAN ARPONEN 2007 NIILO ITÄNEN 2008 PEKKA KUISMA 2009 VEIKKO ÖNKKI 2010 SEPPO ILMARINEN (kuollut 2014) 2011 ANNELI TÖYSSY 2012 AIMO RANTALA 2013 HANNU NIEMI 2014 HARRI TASTULA 2015 MARCUS HACKMAN 2016 PIRKKO LEIMU 2017 HANNA SAARINEN 2018 JOUNI NESTE 2019 HEIDI KÖNGÄS