Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Pihlajakodin asukkaiden omaiset ihmeissään – Miten tällainen pallottelu on sallittu

KMV-lehti jatkaa juttusarjaa, jossa Pihlajakodin asukkaiden omaiset kertovat tuntemuksistaan vuosia jatkuneen hallinnollisen pallottelun tiimoilta. Pitkään epävarmuuden tilassa olleen Pihlajakodin hallinnolliset asiat tulivat ainakin toistaiseksi suotuisaan lopputulemaan toukokuussa, kun Mänttä-Vilppulan kaupunki ilmoitti, että se aloittaa kehitysvammayksikön palveluiden tuottamisen syyskuun alusta lukien. Kehitysvammayksikön henkilöstö siirtyy hallinnollisessa muutoksessa kaupungin työntekijöiksi, eikä asioilla ole vaikutusta asukkaiden tilanteeseen. Prosessi on herättänyt Pihlajakodin asukkaiden omaisissa monenkirjavia tuntemuksia. Elokuussa 2018 Mäntän Seudun Kehitysvammaisten Tuki -yhdistys sai tuolloin ilmassa olleeseen pakkomuuttotilanteeseen käyttämältään Lakitoimisto Kumpuvuorelta lausunnon, jonka mukaan kaupunki olisi ryhtynyt mahdollistamaan asukkaiden asumisen jatkumisen Pihlajakodissa. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Jukka Kumpuvuori totesi tuolloin, että asiantila, joka vallitsi viime vuonna, olisi voinut antaa aihetta jopa kanteluun. Vieraillessaan Pihlajakodissa poikansa luona asukkaan omainen Jorma Suonpää joutui todistamaan sivusta, miten samaan aikaan Pihlajakodissa tutustumiskäynnillä olleen peruspalvelulautakunnan jäsenistä jotkut eivät olleet koskaan käynyt talossa. – Minulle vain sanottiin, että pihassa olivat joskus käyneet. Miten sellaisella tietämyksellä voi tehdä lähimmäisten elämää koskevia päätöksiä? Minä sanoin, että saa tulla ihan sisälle asti. Asukkaiden omaisina olemme joutuneet oikomaan vääriä käsityksiä, joita julkisuudessa on esitetty, kuten että Pihlajakodissa ei olisi edes vessoja, Suonpää purkaa pettymystään. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Suonpää kertoo, että henkilökunnan taholta annettiin jo vuosia sitten signaalia, että omaisia pidettäisiin ajan tasalla tilanteen kehittymisestä. – Mutta homma vain venyi, henkilökuntaa vaihtui, emmekä me saaneet tietää mitään. Tämä ei ole puhetta henkilökuntaa vastaan, sillä tiedonkulkua rajoitettiin jostain ylemmältä taholta. Ei ollut päättäjillä sydäntä kehitysvammaisille. Sosiaalipuolella kun käsitellään meidän kaikkien asioita, niin siellä ei saisi kylmä raha ratkaista, Suonpää korostaa. Juha Siilasvuon poika on asunut Pihlajakodissa neljä vuotta. Isälle tilanteen saama myönteinen ratkaisu tuli helpotuksena. – Kyllä se on suuri helpotus. Koko neljän vuoden ajan on ollut epävarmuutta sekä omaisilla että työntekijöillä, että mitä huominen tuo. Olemme kokeneet Pihlajakodin ilmapiiri mahtavana, ja henkilökunnasta näkee, että se on täysillä antautunut työhönsä. Hyvä, että toiminta jatkuu ja asukkaat saavat asua tutussa paikassa, missä viihtyvät, Siilasvuo kiittelee tilanteen saamaa käännöstä. Peruspalvelulautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsenen ominaisuudessa Arto Lampinen (kesk.) kommentoi kaupungin tiedottamisesta noussutta kysymystä. – Tiedottaminen ylipäänsä liittyy kulttuuriin, ehkä tällainen toimintatapa on vain valittu. Mutta tällainen toki ihmetyttää, ei vain kuntalaisia vaan myös meitä luottamushenkilöitä. Kuntamme kulttuurin pitää muuttua avoimempaan suuntaan, Lampinen korostaa. Lampisen mukaan yhteiskunta ja kunta ovat juuri sellaisia, miten hyvin ne pitävät huolta eniten apua tarvitsevistaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Kaupungissamme muissa kehitysvammayksiköissä, Satakielessä, Kuuselassa, Kaarikadulla ja Vilpunpajalla, asiat ovat olleet käsittääkseni hyvin. Pihlajakoti on ollut poikkeus, ja tästä on opittava. Aluehallintovirasto on koko tämän kuuden vuoden ajan toistanut, ettei se edellytä asukkaiden poismuuttoa, vaan kysynyt, mitä kaupunki tosiasiallisesti on tehnyt yksikön haltuun ottamiseksi. Se olisi voinut asettaa ja toimeenpanna uhkasakon halutessaan. Niiden, jotka kaupungin taholta ovat asiaa hoitaneet, olisi pitänyt kuulla asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa. Luottamushenkilöitä olisi pitänyt myös olla mukana keskusteluissa avin kanssa. – Syyskuun alkuun mennessä kaupunki on tehnyt kaikki tarvittavat toimenpiteet mm lääkehuollon osalta, niin että se vastaa yksikön toiminnasta. Kenenkään ei enää tarvitse olla huolissaan. Kiinteistön omistajan eli Tampereen Kehitysvammaisten Asuntotukisäätiön, ja kaupungin välillä tulee vain jatkossa olla parempi keskusteluyhteys. Se, että kehitysvammaisilla on asiat hyvin, heijastuu omaisten ja henkilökunnan hyvinvointiin, Lampinen toteaa. Lue lisää: Vuosien väännön jälkeen saatiin ratkaisu - Kehitysvammaiset eivät muuta Pihlajakodista 3.7.2019 Pöyristyttävä pakkomuutto – Kehitysvammaisten lakitoimisto kommentoi Pihlajakodin siirtoaikeita 31.8.2019