Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Vanhustenhoidosta

MIELIPIDE Suomen kieli on hyvin vaikeasti ymmärrettävää, luin KMV-lehdestä että Pihlajalinna vähentää 180 työtehtävää. Näinhän asia olisi ollut ihan just naulankantaan, olisi vapautunut työntekijöitä nyt ihan liikaa kuormitetuille alueille, mutta ei kuitenkaan ollut sinnepäinkään. Kun juttua lueskelin eteenpäin, sanoin vaimollekin, että lukaseppas tämä, kun minä en ymmärrä, no hänellehän asia avautui heti, ja hän sanoi, että eihän se Pihlajalinna mitään työtehtäviä vähentänyt, vaan laittoi 180 työntekijää kilometritehtaalle, elikäs antoi kenkää. Pihlajalinnan mukaan vähentämiset ovat osa tehostamisohjelmaa, jolla halutaan varmentaa yhtiön toimintaedellytysten säilyminen kaikissa palveluissa ja toimipaikoissa. Ymmärtäisin tämän lauseen, mikäli henkilökuntaa lisätään. Suomeksi tämä on vain voiton maksimointia, mutta kapulakielellä se sanotaan kai sitten näin. Riemuni siitä, että nytpä riittää nykyisille työntekijöille enemmän aikaa syventyä esimerkiksi vanhustenhoitoon, hiipui. Näin ei käynytkään vaan juurikin päinvastoin. Suomessa on saamen kieli, ruotsin kieli, Kelan kieli, Trafin kieli jne. Lisätään luetteloon vielä Pihlajalinnan kieli. Nythän ovat sekä Kela että Traficom ilmoittaneet selkeyttäneensä kieltään. Heti aluksi korostan, että en arvostele vanhustenhoidossa työtään tekeviä, nyt jo ylityöllistettyjä henkilöitä, vaan päättäjiä, jotka kieltäytyvät näkemästä tätä kaoottista vanhustenhoidon tilaa, tai jos näkevätkin, sulkevat silmänsä. Elokuun 24. päivä tuli kuluneeksi 3 vuotta siitä, kun tein rikosilmoituksen Järvenpään kotihoidosta. Tämä ei liity Pihlajalinnaan. Äitini oli kotihoidon asiakas Järvenpäässä, ja joka kerta, yhteensä 5 kertaa kun tein hänen hoitoansa tarkkaillakseni ratsian, oli äitini jätetty hoitamatta ja oli nälässä. Enkä todellakaan usko, että nämä 5 kertaa olivat ainoat. Pesut kai unohtuivat koko kesän ajaksi. Laskua eivät unohtaneet lähettää kertaakaan. Järvenpäässä äidin hoito oli avutonta, äitini on Alzheimer-potilas, osasi ottaa jääkaapista ruokaa kun vain ruokaa sinne tuotiin, mutta kun ei muistettu tuoda. Oli käsittämättömän vaikeaa saada ruokahuolto toimimaan. Hoitaja kyllä kävi joka päivä ja hänen tehtävänsä oli antaa lääkkeet ja tilata ruuat, jotka kauppias toimitti jääkaappiin. Mutta hoitajalla oli yli 20 muuta paikkaa samana päivänä hoidettavana. Ja palavereissa tieto ei kulkenut hoitajille. Äitini soitti muutamia kertoja silloin kun vielä osasi soittaa, että hänellä ei ole ruokaa. Alkuun en uskonut mutta sitten lähetin tutun taksin kaupungilta käväisemään katsomassa oliko jääkaapissa syötävää. No eihän siellä ollut. Kerrankin kun menimme vierailulle, ei mummolla ollut mitään syötävää, teimme ilmoituksen kotihoitoon ja asiasta pidettiin erittäin tiukkasävyinen palaveri. Kolmen viikon kuluttua soitin taas tutulle taksille, joka pyörähti katsomassa jääkaapin tilanteen, no sehän oli tyhjä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna. Yli kaksi viikkoa vanhalla päiväyksellä pala leipää, siihen ei kyllä hammas pystynyt. Edellisestä kaupassa käynnistä oli yli kaksi viikkoa, tuolloinkin oli ruokaa tuotu vain 17,92 euron summalla ja siinä olisi pitänyt olla viikon ruuat. Jokainen tietää, että sapuskat jotka tuolla rahalla saa on äkkiä syöty. No siitä se alkoi aika hässäkkä, mummo Mänttään evakkoon ja poliisille rikosilmoitus viidestä heitteillejätöstä. Mutta ei se näin helppoa ole, poliisissa asia ei ole edennyt tässä kolmessa vuodessa kuulustelua pidemmälle. Nyt sitten täällä Mäntässä lähdimme pienelle matkalle, ja mummolle kotihoito turvaamaan elämää. Kun kolmantena päivänä menimme katsomaan, huomasimme heti, että tilanne ei ole hallinnassa. Mummo on vihainen kuin ampiainen, sanoo että hän kuolee nälkään, eikä ihme ollenkaan, kotihoito ei ollut käynyt kuin ensimmäisenä päivänä kerran ja mummo ollut 2 vuorokautta syömättä ja lääkkeittä. No kyllähän jokainen joskus kompuroi, itelläni on kaatunut kiviaitaakin. No tänään sitten ei mummolla pitänyt kotihoidonkäyntejä olla, oli kuitenkin käyty ja mummo saikin sitten kunnon tropit, tuli lääkkeet pariin kertaan. Asiasta on oltu yhteydessä kotihoitoon. Tämä vanhus on ollut kovapalkkainen pitkän elämäntyön tehnyt veronmaksaja, nyt ei arvostusta heru. Jari Muteli