Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Tällainen on kuntien terveystilanne Pirkanmaalla: Mänttä-Vilppulassa sairastetaan eniten, Valkeakoskella sattuu tapaturmia ja Kangasalla sairastetaan dementiaa

Pirkanmaalaiset ovat hieman terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin, selviää THL:n tuoreista tilastoista. Maakunnan tervein paikka on Vesilahti, sairain Mänttä-Vilppula. Kunnissa on eroja eri sairauksien välillä. Esimerkiksi Kangasalla on eniten dementiaa ja Valkeakoskella sattui eniten tapaturmia. Vesilahtelainen Raija Teräs sanoo, ettei hän ole juurikaan sairastellut. 72-vuotias Teräs kertoo, että ongelmia on ollut ainoastaan hampaiden kanssa. – Varmaan johtuu siitä, että ulkoilen, lenkkeilen ja hoidan kuntoani paljon. Teräs oli nytkin käynyt kuuden kilometrin lenkillä hakiessaan mustikanvarpuja metsästä. Pururadalla olevalle frisbeegolf-radalle hän ei tosin ole uskaltautunut pelaamaan. – Kerran olen mennyt sen kävellen. Minulla meni niin paljon aikaa, ja ajattelin, että jos pitäisi vielä heitellä, en pääsisi kotiin viikkoon. Teräs on tyytyväinen Vesilahden kunnan tarjoamiin terveyspalveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Hän käy muun muassa terveyskeskuksessa kuntosalilla, joka on ilmainen eläkeläisille. Reuna-alueen kunnissa muita heikompi terveystilanne Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että terveystilanne Pirkanmaan reuna-alueen kunnissa on muuta maakuntaa heikompi. – Niissä on vähän sama tilanne kuin valtakunnallisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä nuoremmat muuttavat pois ja kuntiin jäävät iäkkäämmät, joilla sairauksia on enemmän kuin nuorella väestöllä. Jos yhdellä paikkakunnalla on paljon sairastelevia ihmisiä, voidaan THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskisen mukaan joissain tapauksissa päätellä, että terveyspalvelut eivät välttämättä toimi kunnolla. – Jos on sellainen sairaus, jossa hyvällä hoidolla on iso rooli sen kurissa pitämiseksi, voi olla, että hoitojärjestelmä aiheuttaa merkittäviä eroja. Tampereella ja Tampereen ympäryskunnissa asuu melko terveitä ihmisiä. Se johtuu pitkälti siitä, että niissä asuu nuorta ja koulutettua väestöä, joille ei ole kasaantunut sairauksia. Kuntien sosioekonominen rakenne vaikuttaa ihmisten sairastavuuteen. – Kunnissa, joissa ollaan terveitä, ihmiset ovat usein hyvin koulutettuja, tienaavat kohtuullisesti eivätkä tee kaikkein kuluttavimpia töitä. Ennaltaehkäisy on tärkeää Varjonen-Toivonen painottaa sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Monien sairauksien puhkeaminen voitaisiin estää terveellisillä elämäntavoilla. – Jokainen ihminen tietysti valitsee itse elintapansa, mutta tärkeää on se, että ammattihenkilöt tunnistaisivat elintapaohjauksen tarpeet, ottaisivat sen puheeksi ja ohjaisivat eteenpäin. Terveyden edistäminen kattaa Varjonen-Toivosen mukaan kaikki valinnat koko kunnan johtamisesta aina yksittäiseen työntekijään. Esimerkiksi yksittäinen terveyskeskuslääkäri tai hoitaja voi kaventaa oman kuntansa hyvinvointi- ja terveyseroja. Seppo Koskisen mukaan sairauksien ennaltaehkäisyä pitäisi ajatella hoitoa enemmän. Hän painottaa, että ennaltaehkäisyä olisi syytä ajatella jo sen takia, että laskelmien mukaan 20 vuoden päästä 80-vuotiaiden lukumäärä on kaksinkertaistunut. – Jos tulevien iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyä ei kyetä tukemaan ja edistämään entistä tehokkaammin, olemme aika isoissa vaikeuksissa. Hankaluutena erilaiset merkintätavat Nyt ongelmana on se, että alueella terveydenhuollon eri toimijoilla ei ole yhteisiä linjauksia esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Varjonen-Toivonen mainitsee esimerkkinä elintapaohjauksen kirjaamisen. – Nyt meillä on lukuisa määrä terveyskeskuksia, jokaisessa kunnassa omat. Jos terveyskeskuksessa elintapaohjausta antaa kymmenen lääkäriä ja lisäksi hoitajia, jokainen saattaa pahimmassa tapauksessa kirjata elintapaohjauksen omalla tavalla. Nykyiset potilastietojärjestelmät eivät mahdollista terveyserojen havainnointia ja niiden vertailua, sillä toimintatavat poikkeavat toisistaan eri paikoissa. Varjonen-Toivonen sanoo, että yhteisillä linjauksilla pystyttäisiin puuttumaan terveyseroihin. Silloin julkinen ja yksityinen sektori toimisivat samoilla pelisäännöillä, esimerkiksi elintapaohjauksen kirjaamisessa, ja terveyseroja pystyttäisiin havaitsemaan aiempaa paremmin sekä myös puuttumaan niihin. Toimintatapojen yhtenäistäminen jäi kuitenkin tauolle, kun sote- ja maakuntauudistus pysähtyi. Tilastot paljastavat eri kuntien sairaudet Jos kunnan arvo ylittää maan keskiarvon (100), kunnan sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa. Jos kunnan arvo on esimerkiksi 120, siellä on 20 prosenttia korkeampi sairastavuus. Jos arvo puolestaan on esimerkiksi 70, kunnassa sairastetaan 30 prosenttia vähemmän kuin koko maassa. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Siitä huolimatta pienimmissä kunnissa satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin huomattavasti ja sen vuoksi sairausryhmittäiset indeksit esitetään vain yli 2000 asukkaan kunnille. Sen takia esimerkiksi Juupajoki ja Kihniö puuttuvat useista tilastoista. THL:n tuoreimmat tilastot on kerätty vuosilta 2014–2016, paitsi dementiaindeksi, jonka tuoreimmat tilastot ovat vuosilta 2013–2015. Tilastot on ikävakioitu. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Täydennys 5.7.2019 klo 14.20: Lisätty mielenterveysindeksin tilastot.