Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Työ haastoi tekijänsä

Vuosikymmeniä taidetta tehnyt mänttäläinen Sirkka-Liisa Svensk on jo monta vuotta keskittynyt veistoksiin ja siksi hän valitsi sarjaan Teoksen tarina veistoksen, jonka nimi on Gordionin solmu . Se syntyi Valimoinstituutissa Tampereella. Koska suhteellisen harva taitaa tietää, kuinka pronssiveistos syntyy, avaa Svensk ensin hiukan teoksen syntyä. – Vahamallin muotoilun jälkeen valupuu sijoitettiin purkkiin, joka täytettiin kipsivellillä. Kipsin jähmetyttyä vahamalli sulatettiin pois ja kipsi poltettiin kovaksi. Onttoon kipsimuottiin kaadettiin sula pronssi. Jähmettyneen teoksen ympäriltä purettiin kipsi. Viimeistelyssä poistettiin valukanavat ja suoritettiin pintakäsittely, aloittaa Svensk. Hänen mukaansa teos edustaa symbolismia eli vertauskuvallisuutta. Siinä joutsen on laskeutunut nuorukaisen selkään, kietonut siipensä hänen ympärilleen ja laskenut päänsä tämän pään päälle. – Näin tämä joutsen, kauneuden ja puhtauden symboli, haluaa osoittaa rakkautta, turvaa ja ystävyyttä. Joutsenen siipiin on kirjailtu viesti pojalle, "loppumaton solmu." Solmun symboliikka kertoo yhdistämisestä ja kiinnipitämisestä. –Avaaminen edustaa vapautumista ja irrottautumista ympäröivistä rajoitteista. Väkisin katkaisu edustaisi sääntöjen vastaisuutta, mutta lyhintä tietä vapauttaa sidotut voimat. Tunnetuin kertomus tästä lienee Aleksanteri Suuren miekallaan aisan ja ikeen välisen sidoksen katkaisu. Perinnehän lupasi avaajalle maailmanherruuden, jatkaa Svensk. Hän kertoo, että Solmun symboliikka on moninainen. Anglosaksisessa taiteessa solmimisen ja irti päästämisen valtaa edusti Kristus. – Solmujen vaatteissa uskottiin varjelevan onnettomuuksilta. Solmun symboliikkaan liitetään myös maailmankaikkeuden ja maan yhteys. Symboleja käytetään lähes kaikilla elämän alueilla. Henkisen ja hengellisen elämän alueilla symbolien käyttö on erityisen laajaa. – Ne ovat usein peräisin kaukaisilta ajoilta ja niiden alkuperä on häipynyt historian hämärään. Jungilainen analyyttinen psykologianäkemys kertoo, että kysymyksessä on silta, jota kautta tiedostamaton energia voi tulla tietoiseen käyttöön. Välittyminen voi tapahtua taiteen, unien, uskonnon, mytologian ja filosofian kautta, selvittää Svensk. Teoksen nuorukaisen pohdittavaksi jää solmun symboliikka omalla kohdallaan. Joutsen ja hän ovat ratkaisun keskeiset tekijät, myös symbolistisesti. – Teoksen valmistuttua huomattiin valuvirhe. Tarkasta tiivistelystä huolimatta sulaa massaa oli päässyt valumaan leuan kärjestä. Se muodosti pienen partaulokkeen, kuin muinaisen faaraon tunnusmerkin. Teoksen tekijänä minulle syntyi ongelma: Sahaisinko "parran" pois vai antaisinko olla. Ympärille kertyneet kanssakulkijat olivat sitä mieltä, että katkaista en saisi. – Valokuvasin työn. Kuvateknisin keinoin poistin ulokkeen ja asetin kuvan parrallisen viereen. Hymyilin ja vertailin itsekseni. Tein siis työn nimeltään Gordionin solmu ja sain ratkaistavakseni kaltaisensa ongelman. En ole tarttunut miekkaan. Faaraon parta on pysynyt. Etsin edelleen yllätykselliselle lisälle vertauskuvallista selitystä, päättää Sirkka-Liisa Svensk teoksensa tarinan.