Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Ilo irti putkiremontista

Harvassa taitavat olla ne ihmiset, jotka löytävät putkiremontista mitään hyvää ja kaunista. Niinkin voi kuitenkin käydä ja itse asiassa Mäntän taideseuraan kuuluvalle Marja Rouviselle kävi juuri niin. Kun hänen asunnossaan aiemmin tänä vuonna alettiin tehdä putkiremonttia, hän sattui olemaan paikalla, kun putkimiehet kuvasivat vessassa viemäriputkia. – Katselin sitä kuvaamista ja ihmettelin, kuinka putken sisällä oli paljon ihanan punaisia puolukoita. Miehet kertoivat punaisten pisteiden olevan ruostetta. Minä puolestaan totesin, että onpahan kauniin väristä ruostetta. Samaan syssyyn totesin, että tuosta pitäisi kyllä maalata yksi työ. Miehet katselivat minua vähän hitaasti. Tuumivat varmaan, että mummo ei taida olla ihan tässä maailmassa, Rouvinen muistelee Teoksen tarina- sarjaan valitsemansa Putkirempan syntyä. No, teoshan siitä syntyi ja se todistaa, että kuvantekijät saattavat nähdä kauneutta sielläkin, missä muut eivät sitä näe. Mäntästä kotoisin oleva ja paluumuuttajana tänne takaisin vuonna 1998 tullut Rouvinen aloitti maalausharrastuksen vasta 2000-luvun alussa. – En oikeastaan koskaan nuorempana ole ollut mitenkään kauhean innostunut piirtämisestä tai maalaamisesta. Ammattini kautta olen kuitenkin päässyt tutustumaan kuvaamataitoon. Jostain kumman syystä omaan lukujärjestykseeni tungettiin pienellä paikkakunnalla myös kuvaamataidon tunteja ja lupasin ottaa ne vastaan, kunhan pääsen jonkinlaiselle kurssille. Se järjestyi ja minä aloin opettamaan ja pikkuhiljaa kiinnostuin itsekin, Rouvinen selvittää. Oman maalausharrastuksen aloittamiseen vaikutti osaltaan myös se, että Rouvisen äiti alkoi maalaamaan pitkälti päälle kuusikymppisenä. Ensin Rouvinen vähän kummasteli myöhäistä aloittamisajankohtaa, mutta alkoi sitten kannustaa äitiä tämän uudessa harrastuksessa. – Siitä minulle varmaan jäi jonkinlainen kipinä kytemään ja olin itsekin jo päälle kuusikymppinen, kun meni täällä Mäntässä Lenkkerin Riikan kurssille, ja olin siellä monta vuotta. Ainakin omasta mielestä jotain opinkin. Sitten tuli stoppi siihen ja siirryin Gråhnin Kristerin piirustuskurssille ja siitäkin tykkäsin kovasti, Rouvinen kertoo. Vaikka pari viime vuotta ovat jääneet vähälle tekemiselle, löytyy kellarista melkoinen määrä valmiita tauluja. Ennen maalausharrastuksen aloittamista Rouvinen teki muutaman vuoden keramiikkatöitä, mutta tämä harrastus on kokonaan jäänyt. – Minulla oli toisiaan kaikesta kuvantekemisestä melkein pari vuotta taukoa. Viime joulun tiennoilla aloin piirtää, ja tein lyhyessä ajassa erilaisia piirustuksia varmaan lähes 200. Sitten tuli taloon putkiremppa, joka alkoi tästä kerroksesta. Siitä syntyi minun ensimmäinen öljyvärityöni pariin vuoteen, Rouvinen päättää.