Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Järjen käyttö säästäisi pitkän pennin ruokailussa

Ruoasta ja ruokailusta on tullut melkein uusi uskonto. Meillä on varaa hifistellä ruualla ja erilaisilla ruokavalioilla, olivatpa ne tarpeen tai eivät. Meillä on varaa heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 24 kiloa per naama joka vuosi. Puhumme ylevästi ilmastoteoista ruokailumme suhteen, kun järjen käyttö riittäisi jo pitkälle. Mummojemme aikaan ei syötäväksi kelpaavaa ruokaa tärvätty tällä tavalla kuin nyt. Voi olla kyse siitä, että ostetaan liikaa ruokaa tarpeeseen nähden. Mutta kyllä meistä on tullut myös melkoisia nirppanokkia. Jos parasta ennen -päiväys edes lähestyy, niin ruokaa aletaan jo vieroksua. Kuitenkin termi tarkoittaa vähimmäisyyssäilyvyysaikaa. Ruokaa voi haistaa ja maistaa, ja luottaa omiin aisteihinsa, eikä heittää automaattisesti pois. Viimeinen käyttöpäivä on se ajankohta, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Maailmanlaajuisesti ongelman mittakaava on valtava. Kuten uutisjutussamme kerrotaan, kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuottamiseen, joka lopulta jää käyttämättä. Vauraissa maissa kuten Suomessa ruokahävikki on ihmisen huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Tähän epäkohtaan meidän on todella helppo puuttua muuttamalla omaa asennetta ja opettamalla lapset arvostamaan ruokaa. Samalla säästämme sekä omia että luonnonvaroja. Eija Ruoho Päätoimittaja