Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Toiverunoja kuultiin Kolhossa

Palvelutalo Mäntyrinteellä Kolhossa oli keskiviikkona 29. heinäkuuta reilut parikymmentä henkilöä saapunut kuuntelemaan toiverunoja. Tämän runon haluaisin kuulla -tapahtumassa kolholainen runoilija Tomi Voronin lausui yleisön toiverunoja. Voroninin esitys kesti reilut puoli tuntia ja sen aikana kuultiin 15 runoa. Runoja kuultiin: Katri Valalta , Eino Leinolta , Einari Vuorelalta , Elvi Sinervolta , Claes Anderssonilta , Juha Sirolta , Niina Hakalahdelta , Eeva-Liisa Mannerilta ja Tomi Voroninilta. –  Monet lausujat tykkäävät jutustella ja sanailla välispiikkejä, itse en niinkään, välillä voin sanoa jotain spontaanisti tunnelmaa keventämään, kertoi Voronin. Runoja kuultu Mäntyrinteellä usein Vilppulan seudun palvelukotiyhdistyksen Palvelutalo Mäntyrinne Kolhossa on periaatteessa kylätalotyylinen tila. Yhdistys ylläpitää asuintalo- ja palvelutalotoimintaa sekä järjestää tuki-, kuntoutus- ja virkistyspalveluja. Mäntyrinteessä on kuultu runoja paikallisen runoilijan lausumana ennenkin. Tämä oli kuudes kerta, kun Voronin kävi paikalla lausumassa. Yleisö piti kuulemastaan ja kuultiin useita spontaaneita väliaplodeja. –  Halusin kuulla Einari Vuorelan runon, koska olen hänen faninsa, kertoi Sirkka Kuismin Kolhosta. Kuultiinkin Vuorelaa. Runonlausunnalla on vähintään yhtä vanhat perinteet kuin runojen kirjoittamisella, vanhemmatkin. Kirjailijat itse ja lausujat sekä laulajat ovat tulkinneet tekstejä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Runo on monipuolisesti vetoava taidemuoto Runojen jälkeen juotiin kahvia ja keskusteltiin. Lausutun runon viehätys on varmaan paitsi itse runon tiiviissä ilmaisussa, joka nostaa kuulijalle mieleen ajatuksia, tunteita ja oivalluksia, mutta myös lausujan taito. Se, että joku omana persoonanaan seisoo ihmiseen monipuolisesti vetoavan runon sanoman takana niin vahvasti ja vakuuttavasti, että pystyy sen uskottavasti esittämään. Runojen viehätystä lisää varmaan osaltaan myös se, että niitä ei useinkaan aukottomasti voi selittää, kuten selitetään moni muu asia. Runoa voi lähestyä monesta näkökulmasta. Voi alkaa miettiä mitä runo kertoo elämästä tai maailmasta. Voi arvella kuka on runon minä, se joka runossa puhuu. Runo voi myös muistuttaa unta ja sen kieli voi olla monikerroksista. Runon lukija tai kuulija voi pohtia millainen tunnelma runossa on. "Halusin kuulla Einari Vuorelaa, koska olen hänen faninsa." Sirkka Kuismin, Kolho