Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Kirjojen lainaus siirtyi atk-pohjaiseksi Mäntän kirjastossa 1989

Kirjojen lainaaminen siirtyi Mäntän kirjastossa atk:lle. Vanhat kirjastokortit uusittiin eikä lainaajan tarvinnut kirjoittaa käsin lainaajanumeroaan. Kirjastovirkailija tallensi lainaustiedot tietokoneen muistiin valokynän avulla uudesta kirjastokortista ja lainattavan kirjan viivakoodista. Vanhalla kortilla sai lainata syksyyn asti, kunnes uusi kortti oli hankittu. Sivukirjastoista oli toistaiseksi mahdollista lainata vanhalla kortilla. Mäntän kirjastotoimen johtaja Kyllikki Palletvuori kertoi, että kaikki kirjat, levyt ja kasetit oli talletettu tietokoneen muistiin eli rekisteri oli luotu. Kesän suururakkana oli kirjojen, levyjen ja kasettien tarroittaminen. Jokaiseen lainattavaan kappaleeseen jouduttiin liimaamaan tarra, jonka viivakoodille tallennettiin kaikki teoksen tiedot. Atk-lainausta varten oli tulossa kaksi päätettä, toinen lainausta ja toinen palautusta ja neuvontaa varten. Vasta myöhemmin oli tulossa asiakaspääte, josta asiakas voisi itse selata kirjaluetteloita ja tarkistaa palautuspäivän. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ammattikurssikeskus, Ruoveden kotitalousoppilaitos ja Ruoveden työvoimatoimisto etsivät uusia lääkkeitä maatalouslomittajapulaan. Keskustelutilaisuudessa oli Vilppulan, Ruoveden, Kurun ja Virtain edustajia kunnanjohtajista alkaen. Osastonjohtaja Tapani Kostamovaara Tampereen Ammattikurssikeskuksesta toimi alustajana. Soili Koskelainen Ruoveden työvoimatoimistosta totesi, että maataloudessa oli enemmän avoimia työpaikkoja kuin hakijoita. Ratkaisuksi ehdotettiin myönteisen kuvan luomista maataloudesta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kuorevedellä oli meneillään ilmavoimien lentoteknisen henkilöstön laaja kertausharjoitus. Reserviläisiä osallistui 150. Mukana oli myös ilmavoimien lentäjiä ja muuta koulutustehtävissä olevaa henkilöstöä. Majuri Pekka Puputin mukaan Hallissa järjestettiin vastaavankokoisia harjoituksia viiden vuoden välein. Pienempiä, muutaman kymmenen hengen harjoituksia Ilmavoimien Teknillinen Koulu piti useita vuodessa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Mänttä-mitalilla palkittu sosiaalijohtaja Leo Savonen täytti 60 vuotta. Hän tähdensi, ettei sosiaalityö ole koskaan valmista vaan aina olisi pyrittävä parempaan. Savonen juhli syntymäpäiväänsä Sarapihassa ja pyysi vieraita laittamaan mahdolliset kukkarahat Sarapihan vanhainkodin virkistysrahaston tilille. Savosen mielestä ensi sijassa tuli paikata ihmisiä eikä katuja. Mäntässä vanhusten määrä oli kasvussa. Samalla ongelmat yleistyivät. Esimerkiksi dementian ennustettiin lisääntyvän Mäntässä vuoteen 2010 mennessä 76 prosentilla. Päivähoidossa oli saavutettu Savosen mukaan lain määräämä minimitaso eli voitiin turvata päivähoitopaikka sitä tarvitseville. Ongelmana oli edelleen, että päiväkodeissa oli lapsia ylipaikoilla. Savonen oli syntyisin Kotkasta ja suoritti sosiaalihuoltajan tutkinnon 1955 Helsingissä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ukonselän rannalla sijaitsevan kesämökin pihakoivujen välissä soudeltiin ja veneellä pääsi takapihalle saakka. Maksimi vedenkorkeus mitattiin 5. toukokuuta, ja se oli 93 senttiä. Tarmo Peltomäki uskoi tulvan laskevan, elleivät kovat sateet lisäisi veden määrää järvessä. Keurusselän toistuvien tulvien haitta oli ilmeinen. Suuri osa rantojen rakennuksista oli 1950–1960-luvulta tai aiemmilta vuosikymmeniltä, jolloin vesiraja oli huomattavasti alempana. Keuruun ympäristösihteeri Pekka Männistö piti vesien ja tulvien lisääntymisen syynä vuosikymmenen talvien poikkeuksellista märkyyttä. Kasvihuoneilmiökään ei ollut pois laskuista. Männistön mukaan Keurusselän tulvatilannetta ei olisi ollut mahdotonta säädellä, mutta se ei ollut päässyt valtakunnan uutisissa esille yhtä hyvin kuin Päijänteen tulvat. Ranta-asuntojen omistajilla oli vain yksi vaihtoehto: korjata, korjata ja korjata. Homehtuneen kiinteistön myynti olisi vaikeaa tai tapahtuisi pilkkahinnalla.