Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Pekka Kivelä: Mäntän Klubi on kestänyt aikaa vastaan - Lehdistöneuvoksen työura metsäteollisuudessa ja viestinnässä alkoi Klubin nurkkahuoneesta lähes 50 vuotta sitten

Lehdistöneuvos Pekka Kivelä tietää Mäntän Klubin sata vuotta vanhan rakennuksen ja sen historian erittäin tarkoin. Kivelä on kulkenut eri tehtävissä Mäntän Klubin ovista vuodesta 1971. Milloin G.A.Serlachiuksen ja yhtiön perillisten tehtävissä, milloin konserttivieraana, metsästäjänä, näytelmäkirjailijana tai Mäntän Klubin historiankirjoittajana. Kivelä muisteli maanantaina Mäntän Klubin vaiheita samassa nurkkahuoneessa, missä hän aloitti työuransa ensimmäisessä työhaastattelussaan. G.A. Serlachius Oy:n pr-johtaja Lauri Mattila haastatteli juuri valmistunutta yhteiskuntatieteiden maisteria yhtiön sisäisen viestinnän toimittajan hommiin. Kivelä sai työpaikan ja muutti Mänttään yhdeksäksi vuodeksi. Myöhemmin Mänttä-vuosia kertyi lisää. ”Tämmöistä ei olisi rakennettu, vaikka rahaa olisi ollut” Kivelän elämänura oli metsäteollisuuden aitiopaikoilla viestintäjohtajana. Mäntän Klubin merkitys Mäntälle on eittämättä valtava. – Mäntän Klubi on ollut paikkakunnan kulttuurinkehto, ja sen teollisen historian perintö on merkittävä valtakunnallisesti. – Mäntän Klubin arkkitehtuuri on kestänyt hyvin ajan hammasta vastaan. Ei tämmöistä rakennusta olisi rakennettu sotien jälkeen, vaikka olisi rahaa ollut. Suomen suurimman metsäyhtiön Kymin toimitusjohtajana Kuusankoskella toiminut Gösta Serlachius halusi Mänttään palattuaan samantyylisen hienon Klubitalon kuin Kymillä oli. Mäntässä oli tuolloin noin 2 500 asukasta. Miksi juuri metsäteollisuuden patruunat rakennuttivat suuria klubitaloja? Kivelä arvelee, että näyttäviä klubeja oli parisenkymmentä, ja Mäntän Klubi on niiden joukossa varhainen ja harvinainen helmi. – Yksi syy oli selvä. Pienille tehdaspaikkakunnille oli vaikea saada koulutettua väkeä. Jos insinöörin sai Mänttään, ei vaimo suostunut muuttamaan Helsingistä. Gösta Serlachius nappasi Kuusankoskelta Mäntän Klubin toimintamallin, Kivelä kertoo. Haluttiin näyttää menestystä Toiseksi voi arvella, että paperipatruunat halusivat klubeillaan näyttää omaa menestystään ja vaurauttaan kilpailijoille. Mäntän Klubin ja Serlachiusten suhteiden ansiosta paikkakunnalle saatiin arvovaltaisia vieraita maailmalta asti, kuten Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa . Presidentti Urho Kekkonen vieraili kahdesti Mäntässä. – Uskon, että Thomén arkkitehtiveljeksille annettiin tehtäväksi suunnitella suuri klubitalo, johon Helsingistä saapuneet isot vierasjoukot mahtuivat ja viihtyivät. Eihän täällä voitu tukeutua paikkakunnan hotelleihin, kun ei niitä ollut vuosikymmeniin. Mäntän linna ei kelvannut Yksi Gösta Serlachiuksen syy rakentaa Mäntän Klubi oli se, että hänelle ei kelvannut Mäntän linna yhtiön edustuspaikaksi. – Mäntän linna oli kylmä ja rakennuksena keskeneräinen. Gösta Serlachiuksen anoppi oli vaikea tapaus, ehkä sekin vaikutti. Oman kartanonsa Gösta Serlachius rakensi Mäntän Joenniemeen. Kartano on nykyään osa Serlachiuksen Gösta-museota. Entä mitä muita hienoja metsäyhtiöiden klubitaloja Kivelä arvostaa? Ahlström-yhtiön vuonna 1939 Noormarkkuun rakentama ja Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea on yksi maan hienoimpia klubeja. Nykyään se on Mairea-säätiön omistama taidekeskus. Varhaisempi vuonna 1928 Ahlströmin rakentama ja Alvar Aallon suunnittelema hieno edustustalo on Kantola Kotkassa. Aalto suunnitteli vuosina 1936–1954 Sunilan selluloosatehtaan ja laajan asuinalueen. ”Ei Klubille haalarit päällä menty” Vuonna 1920 avattu Mäntän Klubi oli 90 vuotta G.A. Serlachius Oy:n ja sen jälkeen tulleiden metsäyhtiöiden tiiviissä, jokapäiväisessä käytössä. – Yhtiön työnjohtoasemassa olevat johtajat kävivät Klubilla lounaalla, ei sinne haalarit päällä menty. Se oli näitä kirjoittamattomia sääntöjä. – Yhtiön tilaisuudet, kokoukset ja koulutukset pidettiin Mäntän Klubilla. Vapaa-aikana Klubilla on monenlaista toimintaa, kuten teatteria ja korkealaatuisia musiikkiesityksiä. Isossa salissa jopa nyrkkeiltiin ja pidettiin painikilpailuja. – Klubi ry:hyn kuului yhtiön henkilökuntaa, mutta esimerkiksi myös nimismies ja eläinlääkäri. – Itse en ollut korttimiehiä, mutta bridgeä Klubilla pelattiin. Isoja juhlia olivat yhtiön ansiomitalijuhlat ja eläkeläisten joulujuhlat. Sorjoselle suuri kiitos Kivelän mielestä kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen ansaitsee suuren kiitoksen ja kunnian Mäntän Klubin pelastamisesta. Kauko Sorjosen säätiö osti Mäntän Klubin 2010. – Ilman Sorjosta, mitä todistaisimme nyt. Olisiko Klubin kohtalo ollut kuin pirtutehtaan, jonka katolla kasvaa koivuja? Kiitos Sorjoselle, että voimme edelleen nauttia Mäntän Klubista. Toivon, että Mäntän Klubi säilyy tulevaisuudessa vielä pitkään ja siellä on toimintaa, lehdistöneuvos Kivelä viestii. Edit 5.3.2020 kello 14. KMV-lehden lukija haluaa täsmentää Ahlström-yhtiön rakennustietoa: Villa Mairea ei tietääkseni koskaan ole toiminut klubina, vaan suunnitteli sen ja yksityiskodiksi, joka nykyään toimii kotimuseona ja yhtenä tärkeimmistä Aalto-kohteista. Ahlströmin Noormarkun ruukkialueella toki sijaitsee klubirakennus.