Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Matti Remekselle kamarineuvoksen arvonimi

Mäntässä syntynyt kirjailija ja graafinen suunnittelija Matti Remes , 64, on julkaissut yli 20 kirjallista teosta, romaaneja, pilapiirroskirjoja ja tietokirjoja. Hänen perustamansa graafinen suunnittelutoimisto on suunnitellut, varsinkin elintarviketeollisuudelle, pakkauksia ja brändejä sekä työllistänyt ihmisiä vuosikymmenien ajan. Taideteollisessa korkeakoulussa Remes toimi graafisen suunnittelun professorina vuosina 2004–2008. Graafisen suunnittelijan töistä jo eläkkeelle jäänyt Remes ihmettelee, miten hän oikein on töissä ehtinyt aikanaan käydä, sillä kiirettä on riittänyt senkin jälkeen. Hän julkaisi viime vuonna dekkarin Periaatteen mies ja tietokirjan Menestys . Työn alla on parhaillaan dekkari, jonka on kaavailtu ilmestyvän vuoden 2021 kesällä ja tulevana kesänä on tulossa tietokirja, jossa tarjotaan vaihtoehtoista tietoa Suomesta turisteille. Kamarineuvoksen arvoniemen hakuun Remes antoi suostumuksensa, sitä hänelle haki kymmenkunta yksityishenkilöä ja muutama yritys. Remeksen mukaan arvonimeen vaikuttivat kirjailijan työn lisäksi graafisen alan työt ja muu toiminta. Hän on muun muassa, ollut yli 10 vuotta Suomen Postin Postimerkkien taidetoimikunnan jäsen. – Taidetoimikunta on tuottajan roolissa, emme tee postimerkkejä, mutta valitsemme tekijät ja hyväksymme postimerkkien ulkoasun, kertoo Remes. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kirjailijaksi yli 40-vuotiaana Remes alkoi kirjailijaksi melko myöhään, yli 40-vuotiaana. Hänen esikoisteoksensa Tappotanssi , Tammi, julkaistiin vuonna 2003. Tammi on ollut hänen romaaniensa kustantajansa sen jälkeenkin. –Kirjoittaminen oli kyllä ajoittain käynyt mielessä aiemminkin, kertoo Remes. Hän kertoo, että haki aikanaan aina espoolaisesta kirjadivarista luettavaa ja viedessään kirjat takaisin, hän haukkui lukemansa kirjat, kaikissa oli jotain vikaa. Divarinpitäjä tokaisi lopulta: "Kirjoita itse kirjasi, niin saat mieleisiäsi." Remes kertoo ajatelleensa silloin, että täytyyhän se asia kokeilla. Proosan kirjoittaminen alkoi koukuttaa ja hän kirjoitti dekkarin joka vuosi seitsemän vuoden ajan ja sitten tahti harveni niin, että dekkari ilmestyi joka toinen vuosi ja sen jälkeen on tahti dekkareissa harventunut lisää. Dekkarin Remes kokee omaksi ja mielenkiintoiseksi lajityypiksi. Dekkarissa pystyy toteuttamaan niin hyvää kirjallisuutta kuin osaa ja siinä on elementtejä, jotka koukuttavat lukijoitaan. – Tavoitteenani ei ole ollut kirjoittaa maailmanmenestysdekkareita, vaan hyviä dekkareita, kertoo Remes. Mäntässä eli kahden kerroksen väkeä Mäntästä Remes muutti pois heti ylioppilaaksi kirjoitettuaan vuonna 1975. – Ei ollut muuta mahdollisuutta, piti päästä näkemään elämää ja opiskelemaan, muistelee Remes. Selvän jaon yhteiskuntaluokissa Remes muistaa kokeneensa Mäntässä aikanaan jopa loukkaavana. Jakohan tehtiin jo kansalaiskouluun tai yhteiskouluun mennessä. Mäntässä vaikutti myös ruotsinkielinen vähemmistö. Mäntässä ja koko yhteiskunnassa on toki tapahtunut sen jälkeen suuri muutos, myönteiseen suuntaan. Mäntän Remes muistaa kuitenkin hyvänä kasvuympäristönä, varsinkin lapselle ja vesistöt, ne olivat hieno juttu. "Dekkarissa pystyy toteuttamaan niin hyvää kirjallisuutta kuin osaa." Matti Remes